Mäntyharjun museon blogi on muuttanut!

Mäntyharjun museon blogi on siirtynyt osoitteeseen mantyharjunverkkomuseo.com/blogi! 

Olemme nyt noin vuoden päivät päivittäneet rinnakkain tätä vanhaa ja edellä mainittua uutta blogia. Nyt on vanha blogialusta kuitenkin tullut tiensä päähän ja päivitämme jatkossa vain uutta.

Uuden blogin kanssa samalta sivustolta löytyy runsaasti tietoa Mäntyharjun historiasta, museon vanhoja kesänäyttelyitä verkkoon siirrettynä sekä runsaasti valokuvia museon arkistojen kätköistä. Kannattaa siis tutustua mantyharjunverkkomuseo.com -sivustoon tarkemminkin!

Susanna Helminen

Eläviä sarjakuvia Iso-Pappilassa

Viimeisen parin viikon aikana museolla on järjestetty elävät sarjakuvat -työpajoja Mäntyharjun vitosluokkalaisille. Työpajat ovat osa Mäntyharjun kultuurikasvatussuunnitelman käytännön toteutusta.

Työpajoissa koululaiset siirtyivät noin 120 vuoden taakse, 1900-luvun taitteen Mäntyharjuun. Nykyisen museon paikalla oli silloin Mäntyharjun kirkkoherran perheen koti, virkatalo ja maatila, Iso-Pappila. Kirkkoherra ei vielä tuolloin saanut palkkaa hengellisestä työstään, joten Iso-Pappilan rooli maatilana korostui.

Iso-Pappilan ympäristössä asuivat paitsi rovasti perheineen, myös palvelusväki ja tilanhoitajan perhe. Heidän lisäkseen pappilassa ovat aika ajoin työskennelleet taksvärkkiään suorittaneet pappilan torpparit ja tarpeen vaatiessä esimerkiksi mäkitupalaiset. Iso-Pappilassa on myös käynyt paljon vieraita, kenties kulkukauppiaskin on joskus piipahtanut käymään.

Roolit haltuun

Työpajan alkajaisiksi koululaiset saivat kokonaan uuden identiteetin. Sattuma ratkaisi yhteiskunnallisen aseman. Osasta tuli säätyläisiä, toisista palvelusväkeä. Nimet vaihtuivat 1900-luvun taitteen muotinimiin: hahmojen joukosta löytyivät muun muassa Väinö, Sofia, Johanna, Toivo, Tyyne, Lauri, Martta sekä Johannes.

Helpottamaan hahmoon siirtymistä koululaiset saivat kukin yhden vaatekappaleen – rovasti liperit, piiat essut, pappilan tytär pitsikaulukset ja niin edelleen. Uuteen rooliin tutustuttiin kiertämällä Iso-Pappilan ympäristöä ja selvittämällä, kenen elämänpiiriin mikäkin rakennus kuului.

Oman elämänsä sarjakuvasankari

Kun oma hahmo oli tullut tutuksi, ryhdyttiin töihin: tekemään sarjakuvia. Pienryhmissä ideoitiin, mitä olisi voinut tapahtua Iso-Pappilassa juhannuksen jälkeen 1900-luvun taitteessa. Kun juoni oli selvillä, koululaiset pääsivät itse toimimaan sarjakuvahahmoina ja kirjoittamaan repliikkinsä puhe- ja ajatuskupliin.

Ruudut kuvattiin yksi kerrallaan. Myöhemmin valokuvat ajettiin kuvanmuokkausohjelman läpi ja yhdistettiin kokonaisiksi sarjakuviksi, jotka lähetettiin työpajan jälkeen kouluille. Sarjakuvia syntyi niin shakinpeluusta, tulipaloista, ruuanlaitosta, leikkimisestä kuin lehmän poikimisestakin.

Meistä museolla oli hauskaa nähdä, mitä kaikkea koululaiset keksivät, ja kuinka hienosti he ottivat roolinsa haltuun. Toivottavasti myös heille jäi päivästä jotakin käteen – tiedonmurusia elämästä yli sadan vuoden takaa tai ainakin mukavia muistoja!

Yksi ruutu sarjakuvasta, jossa lähdettiin etsimään metsään leikkimään mennyttä pappilan tilanhoitajan 10-vuotiasta poikaa, Juhoa.

Susanna Helminen

Kuukausi kesään!

Pirtakan japanilaisia liikekumppaneita vierailulle Mäntyharjussa. Kuva: Pirtakka.

Iso-Pappilan museoalueen näyttelykausi alkaa kuukauden kuluttua ja samalla uudistunut erikoisnäyttely Mäntyharjun teollisuudesta avautuu yleisölle. Tämä tarkoittaa sitä, että museon kulissien takana on käynnissä melkoinen vilske!

Vielä on paljon tehtävää ennen näyttelyn avautumista, mutta valmistelut etenevät hyvässä aikataulussa. Näyttelytekstit on nyt kirjoitettu ja esille tulevat muistot valittu. Tällä hetkellä tekstejä yritetään sovittaa kuvien kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi näyttelytauluihin.

Kun suunnitelmat saadaan valmiiksi ja taulut painosta, alkaa näyttelyn pystytys. Kaikelle on ennakkoon suunniteltu oma paikkansa. Työ kuitenkin yleensä yllättää tekijänsäkin, eikä lopputulos useinkaan vastaa täysin piirustuksia. Luvassa on jälleen uusia näkökulmia paikkakunnan teollisuushistoriaan – tarkkaan ottaen kahdeksan.

Rahtikoneen perustaja harrasti lentämistä ja päätyi siksi kehittelemään lumenraivauskalustoa lentokentille. Kuva yksityiskokoelmista.

Tulevasta näyttelystä löydät vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä ovat Mäntyharjun teollisuuden henkiset kulmakivet? Mihin maihin mäntyharjulaisia tuotteita on viety? Entä minkälaisia nahkatuotteita Mäntyharjussa valmistettiin ennen kenkätehdasta?

Mäntyharjun teollisuus – perheyrityksiä ja omintakeista kekseliäisyyttä aukeaa 12.6., varsinaisia avajaisia vietetään sunnuntaina 18. kesäkuuta.

Susanna Helminen

Museolle avustus kokoelmatyöhön!

Museovirasto jakoi keväiseen tapaansa harkinnanvaraiset valtionavustukset vuodelle 2017. Avustuksia jaettiin kaikkiaan liki 580 000 euroa yhteensä 122 museolle ympäri maata. Mäntyharjun museo sai potista 5000 euroa. Raha on korvamerkitty kokoelmapoliittisen ohjelman edistämiseen, esineiden arvoluokitteluun ja niiden valokuvaamiseen.

Museon esinekokoelmia: Viiden pennin kolikko Aleksenteri II:n ajalta (R80b), silitysrauta (103), kessuleikkuri (2567), Nestor Kurvisen polkupyörä (5008) ja Suurtalkoot-leimasin (5211:28).

Mäntyharjun museon kokoelmapoliittinen ohjelma valmistui Museoviraston tuella vuonna 2012. Kopossa määritettiin suuntaviivat kokoelmanhallinnalle, esimerkiksi esineiden arvoluokitukselle. Näitä suuntaviivoja lähdetään nyt seuraamaan.

Luokituksen tarkoituksena on saada merkittävä museoaineisto näkyvämmin esille ja turvata sen säilyminen entistä paremmin. Tällä hetkellä säilytystilat eivät valitettavasti ole ideaalit. Koko kokoelman osalta tilannetta tuskin pystytään parantamaan, mutta arvoluokituksen jälkeen merkittävimpään aineistoon on tarkoitus panostaa aiempaa enemmän. 

Osana arvoluokitusta muodostetaan niin sanottu Helmet-luokka, joka sisältää erityisen arvokkaita, hyvin taustoitettuja esineitä. Helmiä nostetaan aktiivisesti esille museon toiminnassa. Käytännössä arvoluokitustyötä ei vielä ole laajamittaisesti päästy tekemään. Museovirastolta saatu avustus antaa tähän mahdollisuuden!

Arvoluokitusta tehdään museon säilytystiloissa. Samalla esineet on tarkoitus valokuvata.

Kokoelmien läpikäymisen ohessa esineet on tarkoitus valokuvata, mikä helpottaa niiden aktiivisempaa käyttöä esimerkiksi museon tiedotuksessa jatkossa. Samalla kokoelmien käsittely ja hallinta helpottuu. Tarkistaakseen, miltä vaikkapa jokin tietty matka-arkku näyttää, ei tarvitse enää lähteä etsimään arkkua esinevarastosta, vaan asia selviää käden käänteessä valokuvaa katsomalla.

Projekti pyörähtää käyntiin kesällä. Lisää infoa sen etenemisestä on luvassa sitä mukaa, kun alkaa tapahtua!

Susanna Helminen

Rautatieaseman makasiinista löytyi taulu - keneltä se jäi?

Mäntyharjun rautatieaseman vieressä sijaitsevaa tavaramakasiinia on alettu siivota tulevaa peruskorjausta varten. Siivouksen yhteydessä työsuunnittelija Jonne Lantiainen löysi makasiinista jo hieman ajan patinaa saaneen taulun nuoresta naisesta. Jonne toimitti taulun museolle tarkempaan syyniin ja me museolla tietenkin otimme mysteerin kiinnostuneina vastaan.

Nainen istuu hevosvaunuissa takanaan kaupunkimaisema. Vahva katse on suunnattu suoraan kohti katsojaa. Kuka kuvan nainen on? Kuka taulun on maalannut? Miten se on päätynyt makasiiniin ja koska?

Makasiinista löytyneessä taulussa nuori nainen istuu hevosvaunuissa.

Mysteeri alkaa selvitä

Taulun taakse on liimattu paperi, jossa on venäjänkielistä koneella kirjoitettua tekstiä. Lisäksi taakse on kirjoitettu jotakin käsin kyrillisillä kirjaimilla. Kukaan meistä museolla ei osaa venäjää aakkosten alkeita pidemmälle, joten täytyy kääntyä osaavampien puoleen. Pian teksti ja sitä myötä osa taulun arvoituksesta alkaakin selvitä.

Kyseessä on jäljennös Ivan Kramskoin maalaamasta tuntemattomasta teoksesta tai teoksesta nimeltä "tuntematon." Jäljennös on vuodelta 1967 ja sen on tehnyt Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan Ministerineuvoston Painokomitean Painoteollisuuden pääjohdon Kuvataidetuotannon kombinaatti nro 1 Leningradissa, Pietari-Paavalin linnoituksessa nro 2. Jäljennöksen hinta on ollut 3 ruplaa.

Käsinkirjoitetusta osasta on vaikeampi saada tolkkua. Teksti on kirjoitettu kaunokirjoituksella lyijykynällä ja aika on haalistanut viestin. Sen verran kuitenkin on selvää,  että jäljennös on annettu jollekulle lahjaksi ja lahjan saajaa onnittellaan. Lahjan antajia on ilmeisesti kaksi.

Aikansa Mona Lisa

Netistä selviää nopeasti, että jäljennöksen pohjana oleva taulu tuntemattomasta naisesta on maalattu vuonna 1883. Kyseessä on yksi maalaajansa ja jopa venäläisen taiteen tunnetuimmista töistä, ei siis mikään ihme, että siitä on tehty jäljennöksiä.

Teoksesta on aikanaan käyty paljon keskustelua. Tuntemattoman naisen henkilöllisyys on herättänyt kiivasta keskustelua ja erityisesti vahva, suorastaan läpitunkeva katse on nostanut kysymyksiä. Kriitikot ovat pitäneet katsetta ylimielisenä ja uskoneet naisen olevan prostituoitu. Teoksen suosio ei kuitenkaan polemiikista ole kärsinyt, kenties pikemminkin päinvastoin.

Maalaus lienee monelle tuttu kirjallisuudesta. Tuntemattoman naisen kuvaa on nimittäin käytetty Leo Tolstoin Anna Kareninan joidenkin painosten kansikuvana.

Pala arvoitusta ratkaisematta

Sitä, miten taulu on päätynyt Mäntyharjun rautatieaseman makasiiniin, emme tiedä. Jäljennös on viidenkymmen vuoden takaa, mutta milloinkohan se on päätynyt Mäntyharjuun? Entä kuka taulun on antanut lahjaksi ja kenelle? Kuka jätti sen makasiiniin? Jos jollakulla on antaa meille lisätietoa taulun vaiheista Mäntyharjussa, otamme muistot mielenkiinnolla vastaan!

Toistaiseksi taulu jää museon haltuun, mutta jahka makasiini saadaan remontoitua, se voidaan ehkä palauttaa paikalleen.

Rautatieaseman makasiini keväällä 2017.

Kunta osti noin vuosikymmenen tyhjillään olleen Mäntyharjun rautatieaseman viime vuoden kesäkuussa. Kauppaan kuului myös aseman vieressä sijaitseva makasiinirakennus. Rakennusten tuleva käyttötarkoitus on yhä arvoitus: paikallisilla oli maaliskuun puoliväliin saakka mahdollisuus esittää asiasta mielipiteensä nettikyselyssä.

Susanna Helminen

Kesää ja uutta näyttelyä kohti

Kevät tekee tuloaan. Jokainen päivä on edellistä pidempi, linnut ovat aloittaneet keväiset konserttinsa ja lämpötilakin kääntyy useina päivinä plussan puolelle. Varma kevään merkki on myös se, että Mäntyharjun museon tuttu kesätutkija on aloittanut pestinsä ja tulevan kesän näyttelyn suunnittelu on aloitettu!

Suomi täyttää 100 vuotta ja Mäntyharjun museo on mukana juhlinnassa. Kesällä 2017 jatketaan viime vuodesta tutulla teollisuusteemalla, mutta näyttelyn sisältö uudistuu! Juhlavuoden kunniaksi katse käännetään menneisyyden lisäksi kohti tulevaa.

Tulevan kesän uusia näkökulmia ovat esimerkiksi teollisuusyritysten taustalla vaikuttavat henkiset voimavarat, kuten menestyneisiin keksintöihin johtaneet luovuus ja innovatiivisuus. Lisäksi luodaan silmäys mäntyharjulaisiin perheyrityksiin, monia teollisuusyrityksiä kun pyöritetään perheen voimin jo useammassa polvessa. Luomme katsauksen myös paikallisten yritysten kansainväliseen menestykseen ja sen eteen tehtyyn työhön.

Mäntyharjun Lasi Oy:n messuosasto 1960-1970-luvun taitteesta. Kuva: Mäntyharjun museo.

Näyttelyn sisältöön on yhä mahdollista vaikuttaa. Kerro meille muistosi tai lähetä valokuvasi Mäntyharjun teollisuudesta esimerkiksi nettilomakkeella osoitteessa www.mantyharju.fi/teollisuusmuistot, sähköpostilla osoitteeseen museo@mantyharju.fi tai vaikka ihan tavallisella postilla osoitteeseen Mäntyharjun museo, PL 76, 52701 Mäntyharju.

Ota ihmeessä yhteyttä myös, jos sinulla on Mäntyharjun teollisuuteen liittyvää esineistöä, jota olisit valmis lainaamaan rekvisiitaksi museon näyttelyyn!

Susanna Helminen

Mikä on Uhvatta, löydätkö härkimen?

Puolin ja toisin Mäntyharjua verkkomuseoon on ilmestyt kolme esinetehtävää. Esinetehtävät ovat ensisijassa kohdistettu alakoululaisille.  Mutta toki kaikki muutkin ovat tervetulleita etsimään ja löytämään.  Tehtävänä on etsiä Mäntyharjun museon interiöörikuvista väentuvasta, riihestä ja navetan ylisiltä entisaikaisen arjen esineitä. Esineiden takaa löytyy linkki, jossa on selitetty esineen käyttötarkoitusta. Etsittävät esineet on lueteltu kuvan alla.

Museon interiööri ja esinekuvat on valokuvannut Jari Pollari ja assistenttinä häärivät museotutkija Susanna Helminen ja Anu Yli-Pyky.

Susanna ja Jari tutkailevat tulosta tabletilta.

Tehtäviin pääset myös tästä:
Etsi museon väentuvasta arjen esineitä
Etsi museon riihestä riihen esineet
Etsi Museon navetan ylisiltä maatalousesineitä

Esinelähteet:
Mäntyharjun museon esineluettelo
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Maatalousmuseo Sarka. http://www.sarka.fi

Toteuttaja: Metatavu Oy