Nyt toivotus hyvän joulun...

Joulukiireet, joululahjat, joulusiivous, joulustressi? Ei vaan joulupaussi, joulurauha, jouluhuili ja joulumieli! Toivotan hyvää joulua kaikille. 

Pienet panostukset museoon poikivat

Museoon ja kulttuurimatkailun panostaminen kannattaa; uuden Vaasan Yliopistossa valmistuneen Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa lähialueen taloutta 32-42 eurolla.  Summa on keskiarvo, johon on laskettu mukaan eri tyyppiset museoasiakkaat: paikkakuntalaiset, päivämatkalaiset ja hotelleissa yöpyjät. Suomalaisissa museoissa vieraillaan vuodessa reilut viisi miljoonaa kertaa. Kerrannaisvaikutukset huomioiden ne tuottavat ympäristöönsä satoja miljoonia euroja. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus tästä summasta on noin 70-90 miljoonaa euroa. Se voidaan rinnastaa vientituloon.

Museon vaikutus on enemmän kuin pääsylipputulot…

Mitäpä tämä sitten tutkimus kertoo pienen  mäntyharjulaisen paikallismuseomme Iso-Pappilan merkityksestä aluetalouteen?  Yksinkertaistettuna sen, että  kunnan museotoimintaan kohdistamat ”kokonaismenot”  tulevat  kesäisin takaisin matkailutulona yli nelinkertaisesti. Kolmen viime kesän keskimääräisen kävijämäärän mukaan laskettuna museon pienet panostukset tuovat aluetalouteen  noin 110 000- 150 000 e/ kesä.  Tässä ei ole vielä mukana Miekankosken uittomuseon tai  Korsumuseon  kävijöiden vaikutus. Taidekeskus Salmela ei varsinaisesti ole museo,  mutta varmasti hyvin rinnastettavissa  tutkimuksen tuloksiin.  Salmelan toiminta tuo aluetalouteen ainakin  1 250 000 e euron tulot, ehkä enemmänkin.

Museo mukana pyörittämässä aluetalouden rattaita….

Matkailuala kasvaa sekä Suomessa että muualla maailmassa muuta taloutta nopeammin. Kulttuuri- ja luontomatkailu  ovat nousevia trendejä.  Kulttuuriympäristöllä on merkittävä osuutensa matkapäätösten synnyssä. Museot vaikuttavat olennaisesti kulttuurimatkailun kasvumahdollisuuksiin. Ne ovat monille matkailijoille tärkeitä matkakohteita ja luovat mahdollisuuksia matkailualan kasvulle.  Hyvin hoidettu museo on  imagotekijä,  matkailullisesti museo lisää paikkakunnan tunnettavuutta ja vahvistaa paikallista identiteettiä.

Lue koko tutkimus  

museoliitto.fi/doc/MuseoidenTaloudellinenVaikuttavuus.pdf

Idyllinen matkailukohde

Kulttuurisihteeri- ja matkailuvastaava Anu Yli-Pyky

Pienistä murusista kokonaisuus -mökkimuistot talteen

Mökkiperinteenkeräys on vauhdissa.  "Ei minulla nyt niin ihmeellisiä juttuja ole -ihan tavallista mökkielämää vietettiin".  "Ei mökkiä kauheasti sisustettu, kodista tuotiin vanhoja huonekaluja, jotain ehkä ostettiinkin." "Kirjoja ja lehtiä oli mukava lukea sadeilmalla".  Pienistä tiedonmurusista muodostuu kokonaisuus. Kun niitä murusia saadaan tarpeeksi tiedämme,  mitä kuului "aivan tavalliseen  mökkielämään" tai mikä oli esim. 1960-luvun mökkiesine, joka oli hankittava mökille tai millaisista kirjoista ja lehdistä koostui sadepäivän mökkikirjasto.

Jokaisen muistot ovat tärkeitä ja vääriä muistoja ei ole. Älä suhtaudu  perinteenkeräykseen kuitenkaan liian juhlallisesti; Tarkoituksena ei ole, että jokainen mökkiläinen tuottaa romaanin mökkielämästä, ei edes novellia tarvitse kirjoittaa. Kirjoita ylös päällimmäinen mökkimuistosi ja suurpiirteinen ajankohta,  mihin ajankohtaan muisto liittyi.  Valokuvat kertovat paljon ja niitä olisi mukava saada kesänäyttelyn käyttöön.

Muistelepa vaikka millainen oli normaali mökkilomapäivä? Saiko mökillä nukkua lapsena niin pitkään kuin halusi?  Oliko mökillä esim. sama työnjako kuin kotona? Millainen oli tyypillinen mökkiruoka? Oliko ruoka samaa kuin kotona ja oliko joitain sellaista ruokaa, jota valmistettiin ja syötiin vain mökillä?

Mökillä paistettiin usein makkaraa grillissä.

Muistelua voi tehdä vaikka  tähän tapaan,  "Muistan että mökillä syötiin usein makkaraa sekä kalaa. Lapset hastrasivat järvestä  ongella saatuja pikkukaloja nuotiolla tai takassa.  Jossain vaiheessa mummon viinimarjamehu ei enää maistunut,  vaan piti saada kaupasta ostettua Rymd-mehua. Rymd-mehu oli pussissa olevaa jauhetta tai rakeita,  jota sekoitettiin veteen. Varmaan 1970-luvun tuote, joka aika pian sitten hävisi kaupasta. (Onneksi!).   Muistan, että viikonloppulomalla viimeistään sunnuntaina kahvimaito oli jo hapanta, koska jääkaappia mökillä tuolloin ei ollut.  Kylmäsäilytys tapahtui maitotonkasta tehdyssä maakellarissa (jonne myös aika usein eksyi hiiri).  Muisto Mäntyharjun mökiltä 1970-luvun alusta. 

Onko sinulla vastaavia muistoja? Kaikki vain rohkeasti muisteluun mukaan.  Omasta mielestä vähäpätöinen muisto saattaa olla se tärkeä kokonaisuuden kannalta. Muistoja voi laittaa myös tämän blogin kommettilaatikon kautta. 

Mäntyharjun kunnan nettisivuilta löytyy perinnekeräyslomake, jonka kautta muistoja voi myös jättää.  Jotkut ovat olleet huolissaan myös yksityisyyden säilymisestä. Tästä ei ole huolta. koska nyt etsimme suurta kokonaisuuta, näyttelyn rakentaminen on sitten erikseen ja senkin voimme tehdä niin, että muistelijan henkilöllisyys ja mökkipaikka pysyy tuntemattomana. 

Muistosi on tärkeä! 

Itsenäisyyspäivä perinteitä kunniottaen

Etsin itsenäisyyspäivään liittyviä kuvia Mäntyharjun museon kuva-arkistosta. Varsinaisia itsenäisyysjuhlintakuvia en harmikseni löytänyt, mutta kuvia katsellessani mietin, että vaikka monet asiat ovat muuttuneet, jotkut asiat ovat ja pysyvät.

Huomenna Mäntyharjun kunnan ja seurakunnan yhteisessä itsenäisyyspäiväjuhlassa esiintyy tänä vuonna  120 vuotta täyttävä Mäntyharjun Nuorisoseuran torvisoittokunta (kuten kuva-arkisto tiedoissa on ilmaistu). Nykyään orkesterin nimi on Mäntyharjun soittokunta. Soittokuntamme on siis vanhempi kuin itsenäinen Suomemme. On hienoa, että Soittokunta on edelleen mukana juhlinnassa.

Torvisoittokunnan harjoitukset  Nuorsirseurantalolla 1900-luvun alkupuolella. Kuva: Mäntyharjun museo

Mäntyharjun tämän vuoden itsenäisyyspäivän juhlassa esiintyvät myös Mäntyharjun Virkistyksen tanssiryhmä Cocoa. Naisvoimistelulla on myös pitkät perinteet; 35 vuotta sitten Mäntyharjun Virkstys täytti jo 60 vuotta. 6.11.19880  juhlittiin naisvoimistelun 30 vuotisjuhlia.  

Kuva  Hannu Heiliö.  Mäntyharjulaisen naisvoimistelun 30-vuotisjuhla 6.11.1980. Mäntyharjun museon kuva. 

Itsenäisyyspäivänä kunnoitetaan sankarivainajia laskemalla seppele Sankarihaudalle jumalanpalveluksen jälkeen.

Nestor Kuvisen kuva 1940-luvulta. Sankarihaudalla  ei vielä ollut muistomerkkiä. Kuva: Mäntyharjun museo

Tervetuloa siis juhlimaan Suomen itsenäisyyttä perinteisissä merkeissä.  Tässä vielä tämän vuoden itsenäisyyspäivän kulku Mäntyharjussa.  

Itsenäisyyspäivän juhlaohjelma 2013 Lukion Kulttuurisalissa.  Tervetuloa! 

Jokainen voi pitää itsenäisyyspäivän perinteitä yllä ja toki luoda niitä myös itse.  Minusta  on edelleen hienoa sytyttää ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää itsenäisyyspäivän iltana.  Nykyään tapa on melkein unohtunut.   Varmaksi ei tiedetä, mistä kynttiläperinne on saanut alkunsa. Yhden käsityksen mukaan kynttilöiden poltto juontaa juurensa Ruotsin valtakunnan ajoilta. Tuolloin kynttilät sytytettiin ikkunoille kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaiden vieraillessa Suomessa. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana kynttilöitä poltettiin keisariperheen kunniaksi. Sortovuosina kynttilöitä alettiin polttaa J. L. Runebergin päivänä 5.2. vastalauseena venäläistämistä vastaan. Vakituinen perinne kynttilöistä ikkunalaudalla tuli kuitenkin vasta vuonna 1927, kun Itsenäisyyden liitto kehotti sytyttämään kynttilät itsenäisyyspäivän illaksi 18–21. Nykyään kynttilöiden poltto lopetetaan usein klo 20.00.  Muistakaa kuitenkin paloturvallisuus.



Kulttuurisihteeri Anu Yli-Pyky