Mäntyharjun teollisuuden kulmakiviä: Savon rata

Vuonna 1889 avattiin Savon rata, joka kulki Kouvolasta Kuopioon. Samalla syntyi yhteys Mäntyharjusta suureen maailmaan, puolin ja toisin. Liikenneyhteydet muualle maahan paranivat kertaheitolla merkittävästi. Junalla pääsi Mäntyharjusta Mikkeliin puolessatoista tunnissa ja Kouvolaan kahdessa ja puolessa. Matka Helsinkiin kesti kaikkiaan yhdeksän tuntia. Vaikka nykypäivän näkökulmasta matka-ajat saattavat tuntua pitkiltä, junayhteys kuitenkin nopeutti siirtymistä paikasta toiseen merkittävästi.

Raiteilla liikkui paitsi matkustajajunia, myös runsaasti tavaraliikennettä. Rautatieyhteys vilkastutti alkuun erityisesti maataloustavaran vientiä. Karjakauppa siirtyi rautateille ja esimerkiksi voita kuljetettiin junayhteyden avulla aina Englantiin saakka. Rautatien ansiosta myös postiyhteydet saatiin jokapäiväisiksi. Junayhteys oli kaikkine vaikutuksineen Mäntyharjulle erittäin merkittävä uutuus.

Vaikka junayhteydet avasivat mahdollisuuksia myös teollisuudelle, alkuun rata toi Mäntyharjuun vain vähän teollisuuslaitoksia. Esimerkiksi Voikoskella oli kuitenkin oma seisakkeensa, josta oli varmasti hyötyä teollisuudelle. Ajan myötä liikenneyhteyksien perässä paikkakunnalle perustettiin muun muassa Askel Oy:n kenkätehdas. Kyseessä on yksi Mäntyharjun teollisuushistorian merkittävimmistä työnantajista - tehdas tarjosi parhaimmillaan työtä noin 300 hengelle. Myös Mäntyharjun lasin tehdas tuli paikkakunnalle aikanaan isolta osin hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Näin Savon rata on aikojen saatossa muodostunut yhdeksi Mäntyharjun teollisuuden kulmakivistä.

Mäntyharjun rautatieasema, Mäntyharjun museon kokoelmat.

Savon rata oli tärkeä uudistus paitsi Mäntyharjulle, myös muulle Savolle. Jotain junayhteyden merkityksestä kertoo sekin, että radasta on tehty oma elokuva ja ehkä sitäkin tunnetumpi samanniminen Reino Helismaan sanoittama laulu, Lentävä kalakukko. Kyseisen niminen juna kulki aikanaan Helsingin ja Kuopion välillä ja näin ollen myös Mäntyharjun kautta.

"Tunnelma olj siellä lupsakka heti, lupsakka heti!
Savonmuahan oekeet immeiset veti Lentävä Kalakukko!

Juttu siinä luisti, naurukin eli - naurukin eli.
Kiskoloella lenti siivetön peli, Lentävä Kalakukko!"

Susanna Helminen

Mäntyharjun teollisuuden kulmakiviä: Vesivoima

Runsaista vesistöistä huolimatta Etelä-Savossa on verrattaen vähän suuria koskia. Mäntyharju kuitenkin poikkeaa tässä suhteessa muusta maakunnasta ja lähitienoosta. Koskien tuoma käyttövoima on houkutellut paikkakunnalle merkittävää teollisuutta. Niinpä onkin perusteltua sanoa, että vesivoima on yksi Mäntyharjun teollisuuden kulmakivistä.

Koskien ansiosta Mäntyharjussa on paikkakunnan historian aikana toiminut useita sahalaitoksia. Esimerkiksi 1800-luvulla paikkakunnan merkittävimmät sahalaitokset toimivat koskien varressa. Vuosisadan tärkeimpiin sahoihin kuuluivat Tainakoski ja Kuorekoski. Lisäksi kolmas ehkä aikansa suurin Mäntyharjussa toiminut sahalaitos, Tervarummun saha, sijaitsi Rumppulammen ja Ylätervajärven välisellä koskella.

Woikosken tehdas 1920-luvulla. Mäntyharjun museon kokoelmat

Myös Mäntyharjun Voikoskella on ollut teollisuutta jo pitkään. Mäntyharju ja samalla Voikoski sijaitsi 1700-luvulla kahden valtakunnan rajalla. Ensimmäisten joukossa Voikosken Venäjän puoleiselle rannalle perustettiin sahalaitos vuonna 1775. Vuotta myöhemmin joen länsirannalle, Ruotsin puolelle, perustettiin toinen pienempi saha. Kosken ympärille syntyi toiminnan seurauksena kohtalaisen suuri sahatyöntekijöiden yhteisö. Sahaus jatkui Voikosken alueella pitkään, joskin erityisesti 1800-luvun lopulla tehdasalue vaihtoi omistajaa taajaan.

Vuonna 1919 Voikosken tehdasalueen toimiala muuttui, kun Woikoski Oy siirsi tehtaansa Tirvalta Mäntyharjuun Tirvan koskien vesimäärän jäätyä riittämättömäksi kasvavan tuotannon tarpeisiin. Voikoskelta vesivoimaa löytyi. Kimröökitehtaana alkanut yhtiö oli siirtynyt kaasun tuotantoon jo ennen muuttoa Mäntyharjuun. Vasta Voiskoskella kaasuteollisuus sai kuitenkin toden teolla tuulta alleen. Tätä nykyä Woikoski Oy palvelee kaasuja tuottamalla yksityisasiakkaiden lisäksi eri teollisuuden aloja, lääketiedettä ja terveydenhuoltoa. Se on alansa ainoa suomalainen yritys.

Susanna Helminen