Torstaina 20.11. vietetään lapsen oikeuksien julistuksen 25-vuotispäivää. Tämän vuoden teema on lapsella on oikeus leikkiin. Leikki on lasten työtä - on tänään ja oli aikaisemminkin. Lasten leikit jäljittelevät usein aikuisten askareita. Iso-Pappilan 200 vuotta juhlanäyttelyssä kesällä 2012 kerrottiin pappilan lasten leikeistä ja vuoden kulun mukaisista tapahtumista seuraavasti.
Syntymäpäiväjuhlien sijaan säätyläisperheissä juhlittiin nimipäiviä. Päivänsankari kukitettiin kukin ja juhlan kunniaksi tarjottiin kahvia ja herkkuja. Sukulaiset ja tuttavat saapuivat juhliin kaukaakin ja saattoivat viipyä useita päiviä.
Uudenvuodenpäivänä pidettiin Iso-Pappilassa isot juhlat, joiden ohjelmaan kuului myös tanssia. Kirkkoherran perheen sukulaiset matkustivat vieraisille ja lisäksi kutsuttiin lähiseudun lomahuviloiden säätyläisväkeä. Illan ohjelmanumerona saatettiin tehdä muutama kansanparissa suosittu uudenvuodentaikakin, vaikka pappisväki tällaista taikauskoa paheksuikin.
Pitkiä pellavia
Laskiaisena käytiin muun kylänväen kanssa kelkkamäessä. Pappilan lasten kelkka oli varmasti kylän hienoimpia eikä sillä saanut laskea kuka tahansa. Laskiainen oli kirkkoherran perheessä tärkeä juhla, sillä siitä alkoi hiljentyminen ja valmistautuminen pääsiäiseen.
Myös Kalevalan päivää 28. helmikuuta juhlistettiin etenkin kansallismielisten pappien perheissä. Myös Mäntyharjun kirkkoherrat olivat innokkaasti mukana edistämässä suomalaisuusaatteen leviämistä.
%2Bvet%C3%A4%C3%A4%2Blapsia%2Brattaissa.jpg) |
| Kirkkoherra Juhani Kuurne ja lapset (Kuurneen kotiarkisto/ Mäntyharjun museo) Juhani Kuurne oli viimeinen Iso-Pappilassa asunut kirkkoherra, Kirkkoherra muutti 1950-luvun lopulla rakennettuun Niemen pappilaan |
Vappuna vietettiin taas suuria kutsuja Iso-Pappilassa, samalla kun palkollisten lapset juoksivat kellojen kanssa ympäri pihaa suojaten karjaa pahoilta hengiltä. Keväällä pappilan lapset saattoivat myös käydä pyytämässä rengeiltä tai muilta palkollisilta pajupillejä, vesimyllyjä tai hernepyssyjä leikkikaluiksi.
 |
| Kesäleirillä. Kuva: Nestori Kuvinen. Mäntyharjun museon arkisto |
Karhun juhlat
Kesäkuun alussa koitti kaikkien lasten suosikkipäivä, sillä 6. päivänä oli lupa riisua kengät koko kesän ajaksi. Keskikesänpäivänä eli karhunpäivänä 13.6. saatettiin viettää metsän kuninkaan syntymäjuhlaa. Juhannuksena poltettiin Mäntyharjunkin alueella suuria juhannuskokkoja. Kesä oli myös erilaisten eväsretkien aikaa, luonnonhelmaan lähdettiin soutelemaan tai vaikkapa mustikoita poimimaan.
Mikkelinpäivänä karja ajettiin takaisin navettoihin ja työstä vapautuneet paimenet ajoivat komeassa saattueessa ratsuhevosilla Mikkelisunnuntain kirkonmenoihin. Kirkkoherra saattoi olla koko päivän hyvin kiireinen, sillä päivä oli myös köyhemmän kansan tavallinen hääpäivä. Hääparien katselusta irtosi ajankulua ja leikinaiheita myös pappilan lapsille.
Teksti: Anne Närhi/ Iso-Pappila 200 -kesänäyttely 2012
