Mäntyharjun teollisuuden kulmakiviä: Puunsaanti

Nestor Kurvisen kuva lankkujen taaplauksesta
Hallan sahalla. Mäntyharjun museon kokoelmat.

Puunsaanti on yksi Mäntyharjun teollisuushistorian keskeisimmistä kulmakivistä. Se on mahdollistanut sahateollisuuden synnyn ja tuonut työtä paikkakuntalaisille esimerkiksi uiton parissa. Vuosien saatossa puunsaanti on välillä takunnut, mutta elpynyt aina uudelleen.

Mäntyharjusta kuljetettiin puutavaraa pidemmällä sijaitseville sahoille jo ennen kuin paikkakunnalle ehdittiin perustaa yhtäkään omaa sahalaitosta. Ensimmäiset sahat perustettiin Mäntyharjuun 1700-luvun puolenvälin jälkeen. Vuosisadan aikana täällä toimi ainakin kolme sahalaitosta, Kyttälässä ja Voikosken itä- ja länsirannoilla. Sahateollisuus antoi metsien käytölle uuden merkityksen - aikaisemmin metsiä oli lähinnä poltettu kaskeksi. Lisäksi puunsaannin mahdollistama sahaus tarjosi mäntyharjulaisille töitä: talvella puutavaraa rahdattiin sahoille, kesäaikaan hoidettiin itse sahaus.

Vuosisadan taitteessa sahaukseen tuli liki parinkymmenen vuoden katkos, kun Venäjän silloinen hallitsija tsaari Paavali kielsi keisarikunnan alueelta kaadetun sahatavaran viennin länteen. Mäntyharju sijaitsi tuolloin aivan valtakunnan rajalla.

Nippu-uittoa. Mäntyharjun museon kokoelmat.

Mäntyharjussa toimi 1800-luvun alkupuoliskolla kolme merkittävää sahalaitosta, Partsimaan Tervarummussa, Tainakoskella sekä Kuorekoskella. Mäntyharjun metsävarannot eivät kuitenkaan olleet täysin ehtymättömät. Vuosisadan puolenvälin jälkeen puun puute alkoi rajoittaa sahaustoimintaa. Tukkipuun kaadon lisäksi puuvarantoja rokotti seudulla edelleen yleisesti harjoitettu kaskeaminen. Lupaavasti alkanut sahateollisuus otti takapakkia.

Vuosisadan lopulla puunsaanti kuitenkin elpyi siinä määrin, että Mäntyharjusta alettiin toimittaa raaka-ainetta lähiseuduille perustetuille puuhiomoille ja selluloosatehtaille. Samalla uitto kasvatti merkitystään ja tarjosi työtä paikkakuntalaisille. Jotain uitettavan puutavaran määrästä kertoo se, että vuonna 1891 oli siirryttävä yhteisuittoon, kun eri yhtiöiden puut eivät enää kesän aikana ehtineet erikseen uida matkaa määränpäihinsä.

Myös sahateollisuus elpyi 1900-luvun alun jälkeen ja Mäntyharjussa on viimeisen sadankin vuoden aikana toiminut useita sahalaitoksia. Vuosina 1918-1938 Asemakylällä toiminut Hallan saha oli aikanaan Mäntyharjun suurin teollisuuslaitos, joskin yhtiön sahoista se oli kaikkein pienin. Kiepin saha taas on ollut toiminnasta vuodesta 1927 aina tähän päivään saakka.

Hallan sahan puutavaravarasto ja transportti. Taustalla hinaaja. Mäntyharjun museon kokoelmat.

Susanna Helminen

Onko sinulla muistoja Mäntyharjun teollisuudesta?

Mäntyharjun museo kerää muistoja paikkakunnan teollisuudesta. Mäntyharjun teollisuushistoriasta ja -perinnöstä rakennetaan näyttelyt Iso-Pappilaan kesille 2016–2017. Vuonna 2017 tulee lisäksi kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Suomi itsenäistyi. Teollisuusperintönäyttely on osa juhlavuoteen liittyvää Suomi 100 -teemaa.

Toivomme, että paikalliset vaikuttaisivat itse tulevien kesänäyttelyiden sisältöön esimerkiksi kertomalla meille muistojaan sekä luovuttamalla valokuviaan ja kenties esineitäänkin museon käyttöön. Lähtökohta on, että jokaisen muistot ovat yhtä oikeita ja arvokkaita. 

Onko sinulla muistoja esimerkiksi jo toimintansa päättäneistä Askeleen kenkätehtaasta tai Mäntyharjun lasista? Oletko ehkä itse työskennellyt mäntyharjulaisen teollisuuden parissa?

Askeleen tehdassali 1960-luvulla. Kuva Mäntyharjun museon kokoelmista.

Tulevissa näyttelyissä pohdimme muun muassa seuraavaa: Mistä Mäntyharjun teollisuus oikeastaan sai alkunsa? Miten teollisuus on vuosien saatossa paikkakunnalla muuttunut ja kehittynyt? Millainen työkulttuuri teollisuuden parissa on ollut? Entä miten teollisuusperintö on vuosien saatossa näkynyt paikkakunnalla?

Vesivoima, puunsaanti ja Savon radan mahdollistamat hyvät kulkuyhteydet loivat aikanaan edellytykset teollisuuden kehittymiselle Mäntyharjuun. Sahateollisuutta alkoi kehittyä paikkakunnalle ensimmäistä kertaa jo 1700-luvulla. Muita teollisuusyrityksiä alettiin perustaa 1900-luvun alkupuolella. Teollisuuden osuus Mäntyharjun työpaikoista alkoi kuitenkin merkittävästi kasvaa vasta 1950-luvulta eteenpäin mentäessä ja 1960-1970-luvuilla paikkakunnalle perustettiin useita uusia teollisuusyrityksiä. Osa näistä yrityksistä on yhä toiminnassa.

Mäntyharjun teollisuusperintö -näyttely kertoo paitsi teollisuuden ja teollisuusyritysten historiasta Mäntyharjussa, myös yksittäisten paikkakuntalaisten teollisuuteen liittyvistä muistoista. Tehtaissa on saatettu käydä töissä, kenties osallistua yritysten työntekijöilleen järjestämään vapaa-ajantoimintaankin. Teollisuus on näkynyt vahvasti myös Mäntyharjun maisemassa, minkä lisäksi paikkakunnalla valmistettuja tuotteita löytyy varmasti useista kodeista.

Woikosken tehdas 1920-luvulla. Kuva Mäntyharjun museon kokoelmista.

Tässä esimerkkejä siitä, mitä museo haluaa kuulla:

Kerro omista Mäntyharjun teollisuuteen liittyvistä muistoistasi. Voit kertoa meille vapaasti siitä, minkä itse koet tärkeäksi, tai mikä sinulle on parhaiten jäänyt mieleen. Paineita ei kannata ottaa, kaikki pienetkin muistot ovat tärkeitä. Koska näyttelyn pääpaino on ajassa aina 1900-luvun alusta nykypäivään, myös muistoja toivotaan koko tältä ajalta.

Töissä teollisuuden parissa

• Oletko työskennellyt jossakin Mäntyharjun nykyisessä tai jo toimintansa lopettaneessa teollisuusyrityksessä?
• Mitä sinulle on erityisesti jäänyt mieleen työajoiltasi?
• Mitä työ piti sisällään?
• Mitä kaikkea pukukopeissa säilytettiin? Oliko niitä tapana koristella oman maun mukaan? Miten?
• Järjestikö työnantaja vapaa-ajantoimintaa, esimerkiksi urheilukilpailuja?
• Tavattiinko muita yrityksen työntekijöitä vapaa-ajalla?

Teollisuus osana Mäntyharjun maisemaa

• Miten teollisuusyritykset ovat näkyneet Mäntyharjun katukuvassa? Entä äänimaisemassa?

Muistoja Mäntyharjussa valmistetuista tuotteista

• Onko sinulla (ollut) esimerkiksi Askeleen kenkiä, Mäntyharjun lasin valmistamia esineitä tai Exelin kävelysauvoja?
• Millaisia kokemuksia sinulla on Mäntyharjun teollisuuden tuotteista?
• Vaikuttiko tuotteen paikallisuus aikanaan ostopäätökseen?
• Mistä paikkakuntalaisia tuotteita ostettiin, onko yrityksillä esimerkiksi ollut tehtaanmyymälöitä?

Nämä kysymykset ovat vain esimerkkejä, otamme mielellämme vastaan myös muunlaisia Mäntyharjun teollisuuteen liittyviä muistoja.

Kuvassa Askeleen vanhoja säilytyskaappeja.

Muistoja otetaan vastaan mieluusti kirjallisina. Muistot voi kirjoittaa ylös käsin tai naputella tietokoneella, kumpi vain tuntuu itsestä luontevammalta. 

Paperivalokuvat palautetaan digitoinnin jälkeen. Muistathan merkitä valokuvaan palautusosoitteen. Jokaisesta muistosta on löydyttävä lähettäjän/muistelijan nimi, yhteystiedot sekä tieto siitä, mihin ajankohtaan (vuosikymmeneen) muisto tai valokuva liittyy.

Teollisuusperintöön liittyviä muistoja voi lähettää esimerkiksi keruulomakkeella, 

sähköpostitse osoitteeseen museo@mantyharju.fi

tai kirjeellä osoitteeseen Mäntyharjun museo, PL 76, 52701 Mäntyharju.

Voit myös piipahtaa käymään Mäntyharjun museon järjestämässä muisteluiltapäivässä kirjastolla 2. marraskuuta klo. 14–18. Voit tuoda ylös kirjaamasi muistot mukanasi tai kertoa muistojasi teollisuudesta saman tien paikan päällä. Jos juttua riittää enemmältikin, voimme sopia paremman ajan keskustelulle. Jos sinulla on Mäntyharjun teollisuuteen liittyviä valokuvia, joita haluaisit luovuttaa museon käyttöön, ota ne mukaasi.

Tervetuloa mukaan muistelemaan!

Susanna Helminen

Mäntyharjun teollisuusperintö - Uusi näyttelyprojekti käynnistymässä

Vaikka museon näyttelyt ovat tämän vuoden osalta sulkeutuneet, kulisseissa tapahtuu. Ulkona on jo kovasti syksyistä, mutta museolla ollaan kesäisissä tunnelmissa. On nimittäin aika alkaa suunnitella tulevia kesänäyttelyitä nyt, kun Mäntyharjun huvila- ja mökkikulttuuri on saatu onnistuneesti käsiteltyä.

Kahden tulevan kesän näyttelyteema on Mäntyharjun teollisuusperintö. Kunnassa on vuosien saatossa toiminut, ja toimii yhä, jos jonkinmoista teollisuusyritystä. On ollut sahaa, kenkätehdasta, lasitehdasta ja vaikka mitä. Mäntyharju onkin kaupunkien jälkeen Etelä-Savon teollistunein paikkakunta. Yksin Askeleen kenkätehtaalla työskenteli parhaimmillaan kolmisensataa ihmistä. Teollisuusperintö ei myöskään ole pelkästään osa paikkakunnan historiaa. Mäntyharjussa toimii tälläkin hetkellä useita erilaisia teollisuusyrityksiä, kuten Oy Woikoski Ab, Veisto Oy sekä Exel Composites Oyj.

Askeleen kenkätehdas. Kuva: Mäntyharjun museon kokoelmat.

Kuten mökkinäyttely, myös teollisuusperintöä käsittelevät näyttelyt on tarkoitus toteuttaa yleisön avustuksella. Toiveena on, että mäntyharjulaiset osallistuisivat näyttelyiden toteutukseen mahdollisimman paljon kertomalla omia muistojaan paikkakunnalla toimineesta teollisuudesta. Kaikki pieniltä ja arkipäiväisiltäkin tuntuvat muistot ovat enemmän kuin tervetulleita.

Hallan saha. Kuva: Mäntyharjun museon kokoelmat.

Museon kokoelmissa on joitain valokuvia Mäntyharjun teollisuudesta, mutta pelkästään niillä ei vielä pitkälle pötkitä. Niinpä otamme mielellämme vastaan muistoja myös valokuvien muodossa. Jos nurkissa sattuu pyörimään teollisuuteen liittyvää esineistöä, laitamme sitäkin ilomielin näytteille. Samalla, kun hankimme tuleville vuosille taas uutta ihmeteltävää Iso-Pappilaan, tulemme keränneeksi talteen arvokasta paikallishistoriaa.

Projekti on vasta aluillaan, mutta jo tässä vaiheessa voi alkaa palauttaa mieliin muistoja Mäntyharjussa toimineesta teollisuudesta. Vanhoja valokuvia voi myös jo hyvillä mielin ryhtyä kaivamaan pois piiloistaan. Teollisuusmuistojen keruu alkaa aivan kohta täydellä pauhulla!

Susanna Helminen