"Muistoja Mäntyharjun kyläkouluista" myynnissä museolla

Kansanopetus oli vuoteen 1866 asti seurakunnan hallinnassa ja vastuulla. Mäntyharjussa opetuksesta huolehtivat kirkkoherran ja suntion lisäksi erikseen palkatut kiertokouluopettajat. Ensimmäinen varsinainen kiertokouluopettaja tosin palkattiin Mäntyharjuun vasta kirkkoherra Pesoniuksen kaudella 1840-luvulla. Kansakouluasetuksen siirrettyä opetusvastuun seurakunnilta kunnille jäi kiertokoululle yhä runsaasti tehtävää erityisesti syrjäisemmillä seuduilla. Kunnassa toimikin 1900-luvun alussa yhä kuusi kiertokouluopettajaa vasta perustettujen kyläkoulujen lisäksi.

Kansakouluasetus ei velvoittanut kuntia perustamaan kouluja ja monessa kunnassa kattava kyläkouluverkosto saatiin valmiiksi vasta juuri ennen toista maailmansotaa. Mäntyharjun ensimmäinen kansakoulu perustettiin jo vuonna 1870 Kirkonkylälle. Ennen uuden koulurakennuksen valmistumista tytöt opiskelivat Iso-Pappilan ullakkokamarissa ja pojat pitäjäntuvassa. Vuonna 1916 kansakouluja oli Mäntyharjun kunnan alueella jo 16 kappaletta.

Kiinnostuneille lisätietoa on tarjolla Iso-Pappilan koululuokan lisäksi uudesta Mäntyharjun kyläkouluja käsittelevässä teoksessa, joka on myynnissä museolla. Tietoja ja muistoja on kaiveltu paitsi vanhoista koulujen johtokuntien pöytäkirjoista, myös kouluja käyneiden ja niissä työskennelleiden muistoista. Muistojen ja tarinoiden lisäksi kirjassa on kovaa faktaa mm. oppilasmäärätilastojen muodossa.

Mäntyharjun Senioriopettajien vaikuttava voimanpuristus, muistelu- ja historiateos kaikista Mäntyharjussa toimineista 26 kyläkoulusta, on myynnissä Iso-Pappilassa niin kauan kuin kirjoja riittää. Teoksesta on otettu vain 200 kappaleen painos, josta Mäntyharjun kunta osti itselleen puolet. Kovin monelle ei siis omaa kappaletta riitä. Hinta 25 euroa (sis. alv).


Anne

Arvaa Iso-Pappilan korkeimman kuusen korkeus ja voita yllätyspalkinto!

Iso-Pappilan väentuvan nurkalla kasvavan kuusen kokoa ja pituutta on moni museokävijä kummastellut ja arvuutellut. Me reippahat kesätyöntekijät kävimme sitten hommiin. Kuusen tyven ympärysmitaksi saimme 226 cm, mutta mikä lienee kuusen korkeus?

Salama halkaisi hyvässä kasvuvauhdissa olleen kuusen latvan jo vuosikymmeniä sitten.

Sopivaksi menetelmäksi valitsimme allaolevan kepin kanssa toteutettavan tavan. Myös lyijykynän kanssa toteutettu ns. kaatomenetelmä tuotti vastaavan tuloksen. Mittaus toistettiin kolme kertaa, mutta kovin tieteelliseksi emme uskalla tulosta väittää. 

Puun korkeuden mittaaminen

Apuvälineeksi tarvitset noin 80 cm pitkän, suoran kepin.

Näin mittaat:

1. Pidä keppiä niin, että sen ohuempi pää (a) on aivan silmän lähellä. Ota kepistä kiinni peukalolla ja etusormella, käsivarsi suorana. Pidä ote samasta kohdasta (b) koko mittauksen ajan.

2. Käännä keppi pystyyn ohuempi pää (a) ylöspäin. Säilytä kuitenkin ote (b) ja pidä käsivarsi suorana.

3. Peruuta puun luota (varovasti, ettet kompastu!) kunnes puun latva on samassa linjassa kepin pään (a) ja puun tyvi otekohtasi kanssa (b). Yritä pitää keppi niin pystysuorassa kuin mahdollista. Voit antaa jonkun luokkatovereistasi varmistaa kepin asennon.

4. Mittaa etäisyys puuhun, joko mittanauhalla tai askeltamalla. Saamasi etäisyys on sama kuin puun korkeus.

Väentuvan päädyssä on useita komeita, joskin salamoiden lyömiä, kuusia.

Laita vastauksesi kommenttilaatikkoon tai kerro se museovalvojalle Iso-Pappilassa. Ja muista jättää nimimerkki tai yhteystiedot, joiden avulla saamme sinuun yhteyden! 
Oikeaan (tai lähimmäksi) arvanneiden kesken arvomme yllätyspalkinnon, jonka arvo on suoraan verrannollinen arvauksen jättäneiden lukumäärään. Oikean vastauksen ja voittajan paljastamme täällä blogissa ja Facebookissa tiistaina 6.elokuuta.


Anne ja Jouni

Mäntyharjun paikallishistoria - lukemisto

Paikallishistoriasta kiinnostuneille tiedoksi ja erään ahkeran museokävijän toivomuksesta koottu lista Mäntyharjun seutua käsittelevästä historiallisesta kirjallisuudesta. Varsin epätäydellinen lista, myönnettäköön, joten kertokaa rohkeasti lisää! 

Suuri osa teoksista on omakustanteita, joiden pienet painosmäärät ovat valitettavasti usein päässeet jo loppumaan. Kiinnostuneiden kannattaa tiedustella Mäntyharjun erinomaisesta kirjastosta, josko sieltä löytyisi.

Ahvenainen, Eino: Suutarinrumpu ja liperit : 1 : Apollon kultainen lyyra.

E. I. Ahvenainen, 1994

Arvila, Toivo: Elämäni tiet.
Gummerus Kirjapaino Oy, 2004

Cantell, Kantele, Kuusi: Mäntyharjulaisen papinperheen seitsemän sukupolvea.

S. n., 1992

Enonveden kylien historia

Enonveden ympäristön kylien kylätoimikunta, 1998

Favorin, Martti: Mäntyharjun historia 1

Mäntyharjun kunta, 1975

(myynnissä museolla)

Favorin, Martti: Mäntyharjun historia 2: 1860-luvulta 1980-luvulle

Mäntyharjun kunta, 1983

(myynnissä museolla)

Itsenäisyyttä vartioimassa : mäntyharjulaiset sodissamme 1939-1945: Mäntyharjun sankarivainajat –matrikkeli

 Mäntyharjun rintamaveteraanit, 2008

(myynnissä museolla)

Karhula, Eero: Elämän kiertokoulu

 Eero Karhula, 2006

Karjalainen, Mauno: Maaseudun kehityksen ja hajoituksen vuosisata

Mäntyharju-seura, 1990

Karjalainen, Mauno: Voi niitä aikoja entisiä: kotiseutulukemisto: elämää mäntyharjulaisessa kyläpiirissä 1900-luvun alkupuolella

Mäntyharjun kunta, 1984

Keränen, Kauko: Uittomuistoja Mäntyharjun reitiltä

K. Keränen, 1999

Kirja Nikkisen suvusta

Nikkisen sukuseura ry, 2000

Koulua ja kylän raittia

Toivolan kylän historiatoimikunta, 1997

Kuusi, Arvo: Mäntyharjun osuuskauppa r. l. 1908-1933: 25-vuotiskatsaus

S. n., 1933

Kuusi, Matti: Taistelu Mäntyharjusta v. 1918

Mäntyharjun suojeluskunta, 1938

Kuusi, Sakari: Aksel August Granfelt : elämä ja toiminta

Otava, 1946

Laitinen-Lau, Anneli ja Lau, Reinhardt: Helon keloja: perinnettä Mäntyharjusta
Länsi-Savo Oy, 1994

Manninen, Pekka: Leipämäen sahalta Vanosen kautta kansainvälisyyteen: Koneveisto 30 vuotta

Koneveisto Rautio, 1994

Miettinen, Pauli: Metsämiesurani taival

P. I. Miettinen, 1994

Muistoja Mäntyharjun kyläkouluista

Mäntyharjun Senioriopettajat, 2012

(myynnissä museolla)

Mäntyharjun Iso-pappilan kehittämissuunnitelma

Savonlinnan maakuntamuseo, 1991

(luettavissa museolla)

Mäntyharju - mailta ja vesiltä, ihmisen parista
Mäntyharjun kunta, 1995

Mäntyharjun osuuskauppa r. l.: selostus 15-vuotistoiminnasta 1908-1922

S. n., 1923

Mäntyharjun seurakunnan taipaleelta: 350-vuotismuistojulkaisu 1595-1945

Mäntyharjun seurakunta, 1945

Mäntyharjun seurakunnan taipaleelta 1595-1995

Mäntyharjun seurakunta, 1995

Mäntyharjun Yhteiskoulu/lukio 1945-1995

Mäntyharjun Lukio, 1995

 Nisula, Väinö: Mäntyharjun osuuskauppa 1908-1968: 60 vuotta osuuskauppatoimintaa Mäntyharjulla ja Pertunmaalla

S. n., 1968

                              

Paakkari, Lauri: Uranuurtaja. Mynttilän rukoushuone ry.

S.n., 1947

Paakkari, Seppo: Kinnin metsästäjät ry 1961-1991

Kinnin metsästäjät, 1991

Paasonen, Sanna: Uutela - torpparihistoriaa lähireitin taukopaikalla.
Opinnäytetyö, 2003

Paikkala, Jarmo: Marttinen : sukukirja : I : Suvun historiaa vuoteen 1900

Marttisten sukuseura, 2004

 Paikkala, Jarmo: Marttinen: sukukirja: II : Suvun historiaa vuodesta 1900

Marttisten sukuseura, 2007

Pitäjän uutiset 1956-1994: neljä vuosikymmentä mäntyharjulaista elämää paikallislehden sivuilla

Mäntyharju-seura, 1994

Rajajärvi, Lilja: Kaari elämää eli erään kätilön muistelmat

L. Rajajärvi, 1992

Rajakylien vaiheita: Pyhäkosken alueen historia

Pyhäkosken kylätoimikunta, 1995

Sadan vuoden pankkireissut....: Mäntyharjun Säästöpankki 1879-1979

Mäntyharjun Säästöpankki, 1979

                              

Tuomioja, Erkki: Pekka Kuusi: alkoholipoliitikko, sosiaalipoliitikko, ihmiskuntapoliitikko

Tammi, 1996

Törnroos, Veikko: Pertunmaan kunta 1926-1976

Pertunmaan kunta: Pertunmaan seurakunta, 1976

Wickström, Anna: Turun tyttö Kajaanin sissirykmentissä 1918 : Anna Wickströmin päiväkirja naisten elämästä rintamalla

Kaarina Makkonen-Seeslahti, 2008

Väinölä, Martti: Mäntyharjun osuuskauppa r. l. 1907-1947

S. n., 1947

Anne

Ajankohtainen kokoelmatyö

Kokoelmatyö, ja sen moninaiset haasteet, ovat puhuttaneet myös ammattimuseoiden edustajia jo useamman vuoden ajan. Karu totuushan on se, että resurssien puutteessa, ja niitä yhä vähennettäessä, museot suorastaan hukkuvat kokoelmamassojensa alle.

Tässä blogikirjoituksessa (linkki) amanuenssi Antti Metsänkylä pohtii (ammatti)museoiden tallennustyön painopisteitä ja työnjakoa. Mitä pitää tallentaa ja missä laajuudessa, entä miten suhtautua poistoihin? Metsänkylän mukaan lääke kokoelmatyön ongelmiin on verkostoituminen, josta esimerkkinä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen TAKO-yhteistyö.

Paikallismuseoiden tasolla ongelmat ovat hyvin samankaltaisia, eikä niiden ratkaisemiseen yleensä ole juuri tarjolla resursseja. Tulevan tallennustyön ongelmat ovat onneksi vielä vältettävissä. TAKO-yhteistyön kaltaisen jättihankkeen sijaan olemme Mäntyharjulla yrittäneet keskittyä pienimuotoisempaan työnjakoon ja miettiä juuri Mäntyharjun pitäjän erityispiirteitä. Pitäjää ovat viime vuosikymmeninä luonnehtineet erityisesti kesäasukkaiden määrän kasvu ja teollisuuden nousu ja lasku. Nämä kaksi teemaa valittiinkin tulevan tallennuksen painopistealueiksi.

Jo olemassa olevaa, arvokasta ja ainutlaatuista, kokoelmaa läpikäytäessä on muistettava myös Metsänkylän kertaama periaate: 
"Ensi sijassa on aina muistettava se moraalinen ja eettinen vastuu, joka meillä museoihmisillä on haltuumme uskotuista esineistä."
Käytännöntyön tasolla periaatteet törmäävät usein arkipäivän reaaliteetteihin. Kunnilla on harvoin varaa tai kiinnostusta ylläpitää monipuolista ja vireää perinteen keräystä ja ylläpitoa. Museoiden kokoelmat lojuvat usein epäsopivissa säilytystiloissa ja esineiden historiaan liittyvät tarinat unohtuvat henkilökunnan vaihtuessa. Tämän kesän kokoelmanhallinta-projektin tarkoituksena on hyödyntää arvoluokitusta museon kokoelman säilyvyyden ja edustavuuden parantamiseksi. Eli löytämään se kultainen keskitie moraalisen velvoitteen ja säästötavoitteiden välillä. Toivottakaa onnea!

Anne

Kesätyöntekijät blogissa ja Facebookissa!

Heinäkuun ajan Mäntyharjun museon blogia ja Facebook-tiliä hoitavat ja päivittävät pirteät kesätyöntekijämme Anne, Jonna ja Jouni.

Museotutkija-tittelillä ahertava Anne huolehtii Museoviraston rahoittamasta kokoelmanhallintahankkeesta museon säilytystiloissa. Mäntyharjussa kaksi kesää työskenneellä Annella on hallussaan erityisesti museon ja kunnan historia, joten jos näyttelyistä jäi jokin asia mietityttämään, ota rohkeasti yhteyttä!

Nuorisotyön puolelta tuttu Jonna vastaa museon päivittäisestä avoinnapidosta ja näyttelytilojen kunnosta. Hän on myös yksi kantavista voimista Lasten kuvataideseikkailun "Taiteen kukkia" -näyttelyn taustalla. Jonnalta kannattaa kysellä erityisesti lapsille sopivaa ajanvietettä esimerkiksi maataiteen, käpylehmien tai museon Tontun nimi -aarreseikkailun muodossa.

Kulttuurintuotannon harjoittelija Jouni valvoo museota erityisesti viikonloppuisin. Opiskeluidensa ja harjoittelunsa puolesta Jounilla on monipuolinen tietämys mäntyharjulaisten tapahtumien järjestämisestä ja järjestyksenvalvonnasta. Syntyperäisenä mäntyharjulaisena hän tuntee myös parhaiten paikkakunnan salaisuudet.

Kokoelmaprojekti jatkuu!

Museolla jatketaan tänä kesänä jo viime vuonna alkanutta Museoviraston osin rahoittamaa kokoelmanhallinta-projektia.

Kevättalvella 2013 hyväksytty kokoelmapoliittinen ohjelma "Mäntyharjun museon esineellinen muisti" antaa museon kokoelmanhallinnalle teoreettisen pohjan. Tämä vielä varsin paperinmakuinen ohjelma on tämän kesän aikana tarkoitus tuoda osaksi museon arkipäivää.

Kesätutkijana tarkoitukseni on jälleen kerran myllertää kokoelmatiloissa, arkistoissa ja tiedostoissa.
Kokoelmamassasta on eroteltava Mäntyharjun historialle ja identiteetille merkittävin ja varmistaa sen säilyminen. Samalla tutkimme ja pohdimme, ovatko erilaiset esineryhmät kullekin sopivassa säilytysympäristössä ja kartoitamme kokoelmaa tulevia näyttelyitä silmälläpitäen.


Anne

Kiinni jäi! ..ei aivan itse teosta, mutta..

Astelin eilen Iso-Pappilaan ovia aukaisemaan ja edellisen yön uni sai hieman ajattelemaan, että onkohan paikka aivan rempallaan?! Sillä unessani Iso-Pappilan alueella juhlittiin juhannusta railakkaasti ja rakennuksiinkin murtauduttiin. No onneksi näin ei kuitenkaan ollut, enkä havainnut alueella minkäänlaisia jälkiä juhannuksen viettäjistä, tai hetkonen?!
Kivinavettaan päin astellessani pääsin pieneen jumppatuokioon, kun juhannusrettelöijät olivat levitelleet roskia pitkin viheriötä. Pikku veijarit olivat kerääntyneet ilmeisesti juhannuksen viettoon.
Tänään astelin taas navetalle ja näin saman näyn! Mutta tällä kertaa nuo siivekkäät veijarit olivat unohtaneet piilottaa todistusaineiston! ;D

gotcha!

Historian elävöittämistä Iso-Pappilassa

Tänään vietettiin Museon päivää Iso-Pappilassa. Päivän ohjelma oli ennennäkemättömän monipuolinen. Ennakolta mietimme lapsiperheiden viihtymistä, sillä lapset ovat myös paikallismuseoissa tulevaisuuden museoasiakkaita ja syy satsata museotoimintaan.

Nukketeatteri Vekkuliketun Vaarin perintö johdatti lapset hauskalla tavalla kunnioittamaan vanhoja esineitä ja esineiden omistajien tarinoita. Mäntyharjun kunnan vanha paloauto pääsi myös  monien vuosien  jälkeen ihmisten ilmoille. Auton ympärillä hyöri koko päivän innokkaita palomiehen alkuja.

On hyvä tarjota pientä "puskua",  jotta  kipinä  paikallisen  historian tutkimiseen syntyy.  Kipinä tänään oli iso "pamaus".  Tänään Iso-Pappilassa pamahti ja ruudin katku leijui ilmassa, sillä kutsuimme Rautpohjan tykkikerhon vierailulle museolle.  Rautpohjan tykkikerholaiset ovat jo yli parikymmentä vuotta tutkineet ja rakentaneet 1700-luvun puolivälistä Suomen sotaan käytössä olleita aseita. Kerhon toimintaan kuuluvat myös näytökset äkseerauksineen ja pukuineen.

Rautpohjan kerholaiset pitävät tärkeänä perinteen ylläpitämistä sekä historian elävöittämistä ja tekivät varmasti tänään paikalle tulleisiin lähtemättömän vaikutuksen. Toivon, että jollekin katsojalle syntyi innostus tutkia oman pitäjän unohdettua rajaseutuhistoriaa hieman tarkemminkin. Vuoden 1743 Turun rauhassa valtakunnan raja Venäjän ja Ruotsin välillä siirtyi kulkemaan Mäntyharjun pitäjän läpi. Suuri osa kylistä ja taloista jäi Ruotsin puolelle, mutta pitäjän keskus, kirkko, sai uuden isännän. Uusi raja aiheutti vaikeuksia pitäjäläisen arkielämässä.  Seudulla oli jonkin verran myös sotilaallista liikehdintää, vaikka suurimmat taistelut käytiin muualla. Tästä rajaseutuelämästä löytyy lisätetoa museon päärakennuksen näyttelyssä.

Komeat sotilaat 1700-luvulta tauolla

Tänään Rautpojan tykkikerholaiset tarjosivat pienen viihdyttävän vilkaisun  muutaman vuosisadan takaiseen sotilaselämää -aikaan ennen Iso-Pappilaa.

Rautpohjan tykkikerho marssilla. Parisataa vuotta sitten ei sotilasmanöövereissä mietitty naamioitumista ja pysymistä näkymättömissa, kuten nykyään.  Rummut ilmoittivat jo kaukaa, että tulossa ollaan. Liput liehuivat ja töyhdöt lakeissa auttoivat reilusti vastapeluria tähtäämään paremmin.

Suojele kuuloasi!

Sunnuntain 16.6. Iso-Pappilan museopäivässä kajahtelee tykinlaukaukset. Paikalle tulevalle yleisölle  varsinkin lapsille suositellaan mukaan omia kuulosuojaimia. 

Paikallinen Havu Apteekki lahjoitti museolle ystävällisesti laatikollisen korvatulppia, mutta varsinkin lasten pieniin korviin korvatulpat saattavat olla hankalat, joten kannattaa asiaa ajatella jo kotona ja ottaa mukaan kuulosuojaimet.  

Rautpohjan tykkikerho


Suojele siis korviasi ja ota mukaan omat korvatulpat! 

Herkkuja on siellä monenlaista....

Ahomansikat navetan seinustalla 

Tänään museon ovia availlessani huomasin ensimmäiset kypsyvät ahomansikat kivinavetan seinustalla. Kesä On! Olivat kypyneet päivän aikana, joten pistelin mansikat parempiin suihin illalla.

Museolle on nyt saapunut myyntiin myös Iso-Pappilan kesäiset minttupastillit. Lipunmyynnistä pastilleja voi ostaa vaikka pieniksi tuliaisiksi.

Museon vastaanotossa myydään Iso-Pappilan minttupastilleja euron rasia. 

Unohdettu rajaseutu herää henkiin -ladatkaa kanuunat

Iso-Pappilan museopäivänä sunnuntaina 16.6. kanuunat paukkuvat, kun on ohjelmassa ampumanäytös 1700-luvun tykeillä.  Rautpohjan tykkikerho esittelee 1700-luvun mallien mukaiset kenttätykin, mörssärin ja kranaatinheitittimen aikakauden univormuihin pukeutuneena. Ampumanäytökset ovat klo 11.45 ja klo 14.45.

Tykkinäytöksen takana on Rautopohjan tykkikerho, joka on perustettu Rautpohjan entisellä tykkivalimolla Jyväskylässä, joukko alan harrastajia pitää tykkiperinnettä yllä myös käytännössä. Tykkikerho vierailee sekä kotimaassa että ulkomailla vanhoissa taistelunäytöksissä ja historiallisissa tapahtumissa. Viime vuonna Rautpohjan tykkikerho ampui mm. kuusi kunnialaukausta Ruotsin kruununprinsessa Estellen kunniaksi.

Muu museopäivän ohjelma on monipuolinen. Vekkuliketun nukketeatteri esittää Vaarin perintö -nimisen esityksen. Vekkuliketun Matti järjestelee esityksen alussa kirpputoripöytää tarkoituksenaan kaupata vaarin perintöä yleisölle. Säkistä putkahtaa jäämistön laillinen omistaja kettu Kee, joka keskeyttää velkojensa katteeksi aiotun myyntitapahtuman. Ketun tarkastellessa tavaroita valottuu samalla vanhan vaarin elämä ja sen arvot.

Musiikkineuvos Klaus Järvinen on koonnut jälleen mainion porukan musisoimaan. Iso-Pappilan salissa  kuullaan sekä kamarijatsia että klassista. Mukana soittamassa Klasun kanssa ovat Risto Pensola, Päivi Järvinen, Teemu Laasanen, Jazztriossa soittelevat Jyrki Tulppo, Ilkka Tiusala sekä Tuomo Orasmaa. Soittajat ovat joko Mäntyharjun mökkiläisiä tai Mäntyharju on soittajille tuttu paikka muuten.

Nonstop taidepajassa väännellään rautalankaa ja tehdään nappikoristeita Auli Eskolan seurassa. Folkjam uusi liikunnallinen tanssimuoto esitellään Eija Inkisen toimesta.

Joissain ennakkotiedoissa esiintynyt E-lääkkeen esitys Pappilan pata on valitettavasti peruuntunut

Kaikki museonäyttelyt ovat avoinna. Päivään on vapaa pääsy. Kaneliässä palvelee kahvitallissa.

Tervetuloa mukaan!

Iso-Pappila on vuoden paikallismuseo

Suomen Kotiseutuliitto valitsi vuoden paikallismuseon 

Savo-Karjalainen paikallismuseo 2013 valinnan teemana on ”Markkinointi”. Vuoden 2013 Savo-Karjalainen paikallismuseo on Mäntyharjun museo eli Iso-Pappilan museoalue.

 Museo sai kiitosta saavutettavuudesta, markkinoinnista ja oheisohjelmista

Kamarijatsia Iso-Pappilan salissa Museon päivänä

Valintaraadin perustelut:

Mäntyharjun museo näkyy ja kuuluu luonnollisesti perinteisissä medioissa kuten paikallislehdessä ja alueradiossa. Museo esittäytyy internetissä sekä Mäntyharjun kunnan että Etelä-Savon maakuntamuseon kotisivuilla ja se käyttää myös muita kustannustehokkaita nykymedioita kuten blogia mantyharjunmuseo.blogspot.fi, Facebook-sivuja www.facebook.com/Mantyharjunmuseo ja mobiilisovellushakua (www.ifind.fi).

Muurinpohjalettujono Tallikahvilassa

Markkinoinnista on hyötyä vain kun museolla on tarjontaa ja kun se on saavutettavissa. Iso-Pappilan museoalueella on kesäkaudella neljä erikoisnäyttelyä ja muutamia tapahtumia, joista ensimmäisenä on ohjelmaltaan monipuolinen koko perheen museon päivää (16.6.). Museoalueen kesäaikainen saavutettavuus on erinomainen koska museo on juhannuspäiviä lukuun ottamatta avoinna 10.6.–11.8. joka päivä 11.00–17.00.   Museon pääsylippukäytäntö on esimerkillinen ja innovatiivinen: alle 18-vuotiailla on vapaa pääsy museon, minkä lisäksi on keksitty paikkakuntalaislippu. Käytäntö tarkoittaa sitä, että paikkakuntalaiset ja kesäasukkaat saavat ensi kertaa pääsylipun ostaessaan mukaansa paikkakuntalaislipun, jolla he pääsevät museoon koko kesän.

Valintaraadin puolesta,

Janne Vilkuna

Lassi Saressalo

Palkinto luovutettiin museolle 16.6 museotapahtumassa. Suus-Savon Osuuspankin lahjoittaman lahjasumman 500 e luovutti museolle Maakuntamuseotutkija Jorma Hytönen Savonlinnan maakuntamuseosta ja palkinnon vastaanotti valtuuston puheenjohtaja Leena Pekkanen. 


Hyvä me!
Kiitos koko viime kesien innovatiiviselle kesämuseotiimille. Olette olleet mahtavia, uhrautuvaisia ja toimineet laadusta tinkinättä.  Siis iso kiitos Tanja, Hanna, Lotta ja toinen Lotta, Ulpu, Piia, Emmi, Anne, Jonna, Jouni yms.

Anu

Väritalo ja arka jänis sekä muita juttuja

Tämän talon nimi on Väritalo. Siellä asuu värikaksoset. Heidän nimensä ovat Ville ja Vilma. Heillä on villikissa ja jonka nimi on Vili. Se nukahtaa yleensä yläkerran takkatuoneen sohvalle. Heillä on autotallissa kaksi hevosta joiden nimet ovat Vadelma ja Mansikka. Nämä ja paljon muita juttuja on esillä Taiteen kukkia Iso-Pappilan navettagalleriassa 10.6. alkaen.

Kuvataideseikkailun ohjaaja Auli Eskola näyttelynrakentamispuuhassa. 

Arka jänis on löytänyt paikan ikkunalaudalta

Maataide esille valokuvina

Näyttelyn rakentamista lattian pinnassa

Museotyöntekijät Jonna ja Jouni leikkaavat suuria sarjakuvahahmoja  ja  Auli  yhä ylös yrittää

Veteraanit veteraaniautoilla Miekankoskelle

Mäntyharjun mobilistit ry kutsuvat Mäntyharjun sotaveteraaneja kesäretkelle Miekan uittotuvalle. Kuljetus tapahtuu mobilistien veteraaniautoilla. Retki järjestetään keskiviikkona 12.6.  lähtö on klo 13.00 MiniManin pihalta Mäntyharjun keskustassa. Mobilistit tarjoavat myös kyytiläisilleen kahvit pullan tai karjalanpiirakan kera. Retkellä on mahdollisuus tutustua myös Miekankosken uittomuseoon.

Kiitos Mikkelin mobilisteille hienosta eleestä. Toivottavasti moni sotaveteraani pääsee mukaan harvinaislaatuisella retkelle.

Nämä hienot autot näyttäytyivät viime kesänä Iso-Pappilan 200-vuotijuhlilla