perjantai 14. helmikuuta 2014

Pronssia tuli!

Viime päivinä on huokailtu Sotsin niukan mitallisateen takia.  Onneksi menestystä on monenlaista, nyt mäntyharjulaisilla on hyvä syy pyöräyttää mitallikahvit vaikka ihan nisupullineen. Pronssia tuli!  

Loppukesästä Suomen  Museoliitto julisti museoille kilpailun ja haastoi museot kokeilemaan uudenlaista verkkokampanjointia. Piskuinen Mäntyharjun museo lähti ennakkoluulottomasti mukaan haastamaan kisan ainoana paikallismuseona ammattimuseot. Kilpailusta saimme oivallisen nuorten  museoviikon projektin.  Kauan ei  nokka tuhissut. Yhden iltapäivän kuluessa ideat ja kuvat olivat purkissa, pikkuista editointia päälle ja paikallinen Grim Arrival -bändin musiikki juurevoittamaan tulosta. Tulos oli prossisija. Muistin virkistykseksi voit katsoa filmin Museoon pakotetut tästä.

Propagandakisan lopullinen voittaja ratkaistiin yleisöäänestyksellä. Eniten ääniä rohmusi Aineen taidemuseon videoteos Vauhtia ja vaaroja. Tiukassa kisassa toiseksi sijoittui Sinebrychoffin taidemuseon musiikkivideo Art, life, love. 

"Hyvät ideat olivat Propagandaprojektissa tärkeämpiä kuin kliinisen viimeistelty ison rahan suorittaminen. Museojoukkueet saivat aikaan hienoja videoita", Museoliiton viestintäpäällikkö Seppo Honkanen toteaa. "Tuloksista näkee, että tekijöillä on ollut ainakin hauskaa."

 "Täytyy olla ylpeä kaikista Propagandaprojektiin mukaan lähteneiden museojoukkueiden suorituksista. Tästä on hyvä jatkaa kävijöiden houkuttelua", toteaa Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Itse ajattelen,  että on tärkeää saada nuoret mukaan kotiseututyöhön, tutustumaan museoon ja sen tapahtumiin mukaan. Ja sieltä nuorista löytyi myös se puuttuva osaaminen, jota elokuvan teko tarvitsi.

Onnea koko työryhmälle - tätäpä juhlitaan koko työryhmän kesken mitallipitsoilla lähipäivinä. 


Mitallipitsalle ehdittiin vihdoin tänään!



http://www.museoliitto.fi/uutiset.php?aid=11456

Anu

torstai 6. helmikuuta 2014

Virtaa mökille virtaa näyttelyyn


Mäntyharjun Iso-Pappilan museo sukeltaa mökkiläisyyden syvimpään olemukseen. Mökkimuistojen keräysprojekti on käynnissä.  Keräämme talteen mäntyharjulaista kesäasumisen historiaa, mutta samalla tallennamme mökkiläisyyteen liittyviä tunteita, ajatuksia ja arvoja. Omaan mökkipaikkaan on juurruttu lujasti vuosikymmenten varrella.   Jokaisen kesäasukkaan muistot ovat yhtä tärkeitä ja oikeita. 

Paikallinen energiakonserni Suur-Savon Sähkö Oy on myös juurtunut vapaa-ajanasukkaiden elämään ja on mukana vauhdittamassa mökkimuistojen keräystä.

Mökkimuistot ovat esillä Iso-Pappilan kesänäyttelyssä. Tulevan  kesän näyttely kertoo mökkiläisyyden alkuajoista, huvilakulttuurista  mökkiboomin alkuun.  Kesällä 2015 keskitytään vapaa-ajanasumisen kulta-aikaan 1970-luvulta vapaa-ajanasutuksen tulevaisuuteen. 


Mökkiläisyys on näkyy Mäntyharjussa etenkin vilkastuttaen toria.  Tori vuonna 1980.
 Kuva: Mäntyharjun museoarkisto 

Lisätietoja mökkimuistojen keräilystä Mäntyharjun kunnan -kotisivuilta 



Myös Suur -Savon Sähkö Oy on mukana mökkiläisten Mäntyharjussa  

Kesäpaikan henki löytymäisillään

Vihdoin ehdin hieman  tutustua syksyn aikana museolle vastaanotettuun mökkiläisperinteeseen. Varhaisimmat museolle saapuneista aineistoista ulottuvat yli sadan vuoden taakse ja ovat Mäntyharjun ensimmäisten huvilasukujen valokuvia ja kotiarkistojen aarteita.  Aineistoa selatessa tuntee käsinkosketeltavasti suvun perinteiden arvostamisen ja kiintymyksen kesäpaikkaan. Kaikille huvilamuistoille näyttää olevan yhteistä yhteisöllisyys, suvun vanhimpien ja edesmenneiden sukupolvien työn arvostaminen, ympäristön kunnioitus sekä vaatimattomuus.   Tutut mäntyharjulaiset paikat ja nimet vilisevät huvila-asukkaiden kertomuksissa.

Kuva: Mäntyharjun museon arkisto. Kuva nähtävästi Bromsin ja Saarisen -suvun kesäretkeltä 1920-luvulla.


Arkistojen selailu sai minut pohtimaan näyttelyn nimeä, joka hieman itseriittoisesti  tällä hetkellä tunnetaan työnimellä "Rakas mökkikuntamme." Varmasti myös huvilapaikan sijainti on merkityksellinen; Mäntyharju toki kesäkuntana halunnut palvella aina parhaan kykynsä mukaan, mutta rakkaaksi kesäpaikan tekee aivan muut asiat.  Ehkä asiaa voidaan kuvata ilmaisulla paikan henki. Paikan henki  ei muodostu kunnan tai pitäjän nimestä vaan sen ihmisistä,  yhteisöstä,  ympäröivästa maisemasta ja luonnosta.  Se on paikka, missä voidaan hyvin ja mihin halutaan aina palata. Kesäpaikasta löytyy edelllisten sukupolvien ahkeran työn jäljet, lapsuuden leikkipaikat, saunavastan ja tervasaippuan  tuoksu,  kesän ensimmäiset ahomansikat, korttipelit verannalla, aamukahvit niemennokassa, hartaasti odotettujen vieraiden autonääni mökkitiellä.  

Tunnelmallinen kesäkuva Mäntyharjun museon arkistosta. Kuvasta ei  muuta tietoa kuin Pekkolan lampi.
Jos joku tunnistaa  kuvan naiset tai tilanteen niin ilmoittakaa ihmeessä tietonne museolle. 


Mökkiläisperinettä ja valokuvia otetaan vastaan pitkin kevättä, mutta tulevaa kesänäyttelyä varten muistot ja valokuvat pitäisi olla museon käytössä tammikuun loppuun mennessä.  Ensi kesän näyttely keskittyy huvilakulttuurin alkuajoista 1950-luvun mökkiboomin alkuun ja kesällä 2015 näyttely jatkaa ajallisesti 1960-luvusta tähän päivään ja vapaa-ajanasutuksen tulevaisuuteen.  Näyttely kertoo paitsi kesäasumisen historiasta Mäntyharjussa, mutta myös mökkiläisyyteen liittyvistä tunteista, ajatuksista ja arvoista. Lähtökohta on, että jokaisen muistot ovat yhtä tärkeitä ja oikeita. Nyt on mahdollista vaikuttaa näyttelyn sisältöön, muistella ja toimittaa valokuvia näyttelyn käyttöön.  Lisätietoja ja ohjeet löytyvät kunnan koti- sivulta

Lämpimät kiitokset heille, jotka ovat jo raottaneet omia ja sukunsa valokuva-albumeja  tai kirjoittaneet jäsenneltyjä historiikkeja. Monet ovat ottaneet yhteyttä ja luvanneet koota muistoja näyttelyä varten ja näitä uusia muistoja odotamme myös innolla. 

Ehkäpä se näyttelyn oikea nimikin muotoutuu kevään kuluessa. 


Näissä kesäisten mökkimuistojen tunnelmissa toivotan rauhaisaa joulun aikaa kaikille. 


Anu







tiistai 4. helmikuuta 2014

Vuodenkiertoa paikallismuseoissa

Ihan kuin joskus olisin kuullut jonkun väittävän, että paikallismuseot ovat pölyisiä ja pysähtyneitä paikkoja. Tämä on onneksi helppo todeta palturipuheeksi;  Maakuntamuseon Vuodenkierto -tiedote 2013 tekee katsauksen paikallismuseotoimintaan eripuolilla maakuntaa. Museot ovat toteuttaneet värikkäitä tapahtumia, juhlineet toimintaansa, kunnostaneet rakennuksia, tehneet kokoelmatyötä. Tunnustusta museotyöstä ropisi niin Mäntyharjuun kuin Puumalaankin.

Kohta on taas kesä ja mahtavat lähimatkailukohteet -kotiseutumuseot ja museotapahtumat odottavat löytäjäänsä.  Ainakin Liehtalanniemi Puumalassa ja Pattoin talo Juvalla on minun henkilökohtaisella löytöretkilistalla ensi kesänä.



Rautpohjan tykkikerhon vierailu Mäntyharjun museopäivässä kesäkuussa 2013.  
Museovuoden 2013 aikana Etelä-Savon kulttuurihistoriallisissa museoissa vieraili yli 216 000 kävijää. Museoammatillisesti hoidetuissa museoissa kävi yli 180 000 henkeä ja muissa kunnallisissa sekä seurojen, yhdistysten yms. ylläpitämissä museoissa/museokohteissa yli 36 000 henkeä. Museot toivat siis maakunnan aluetalouteen 6-10 miljoonann euroa.  Vaasan yliopisto:  Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimus.

Vuodenkierto tiedote:  http://www.etelasavonmuseot.fi/varia/2013/