"Ei silloin hirveästi sisustettu" -mökkimuistoja Mäntyharjusta

Iltalehti listasi tänään tämän päivän tärkeimpiä mökkivarusteita. Listalle kuuluivat mm. mikroaaltouuni, grilli, sähkösauna, palju.

Mäntyharjun museo kerää mökkimuistoja ensi kesän Iso-Pappilan kesänäyttelyä varten.  Muistelun kohteena ovat myös mökkien sisustustukset.  Tänään vapaa-ajanasuntojen sisustukseen panostetaan paljon, sisustaminen voidaan antaa jopa kokonaan ammattilaisen käsiin. Muisteleppa,  miten aikoinaan oman mökkisi sisustus syntyi? Ja miten sisustus on siitä muuttunut? Vai onko?

Huvilakulttuurin syntyaikoihin vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa huviloille muutettiin koko kesäksi, tarve-esineet ja osa sisustuksestakin tuotiin kaupunkiasunnosta  ja vietiin talveksi talveksi takaisin kaupunkiin.  Tuolloin ei katsottu välttämättömäksi hankkia kaikkea tarvittavaa sekä kaupunkiasuntoon että huvilalle.

Monet 1950-60-luvulla mökkinsä rakentaneet ovat muistelleet, että rakentaminen oli pääasia ja sisustus oli sitten "hieman sivuseikka". Mökkiä kalustettiin pääasiassa vanhalla kodin kalustolla ja tekstiileillä. Mökille kelpasivat verhot, joita  kaupunkikodin ikkunaan ei haluttu enää ripustaa. Sama käytäntö päti myös keittiöasitioihin. Kotiin ostettiin uusia ja vanhat vietiin mökille. Mökkituliaiset toivat myös omaa väriä mökin sisustukseen. Jaatko sinä myös tämän muiston? Milloinka mökkiä sitten alettiin toden teolla sisustaa? 

Kerropa museolle, millainen mökkisi alkuperäinen sisustus oli? Millaisia mielikuvia tulee mieleesi mökin väreistä ja tunnelmasta. Olisi mukava, jos selaisit kotialbumia. Museolle voi lähettää myös valokuvia, jotka palautetaan digitoinnin jälkeen. Kuvan voi laittaa myös sähköisesti osoitteella museo@mantyharju.fi. Muisteluohjeet ja muistojen keräyslomake löytyvät tästä linkistä  

Kellastuneiden kuvien kertomaa.  Oliko takanreunus ja  -päällys paikka, johon esim. mökkivieraiden mökkituliaset asteltiin kunniapaikalle?

Museoon pakotetut -museopropagandaa suurella sydamellä

Museoliitto julisti alkusyksystä jäsenmuseoillensa museopropagandakilpailun, jonka tarkoituksena oli houkutella museoita kokeilemaan uudenlaisia verkkomarkkinointitapoja. Kilpailun muoto, tyyli ja toteutustapa ovat vapaat: ainoa rajoitus on, että kampanjoiden alustana pitää olla verkko. Idea vaikutti mielestäni tarpeeksi ei liian tiukkapipoiselta meidän museon toimintatavaksi.  Museoliiton perustelut -hauskaa, halpaa ja tarpeellista vakuuttivat minut.  Se, että Museoliitto maksaa mainospalaverin pullakahvit oli lopullinen niitti,  propagandafilmi on tehtävä.

Heti alussa kohtasin melkein ylitsepääsemättömiä ongelmia:  ei ole videokameraa. sivutoimisella museonhoitajalla ei ole ideatiimiä, joiden kanssa olisi juonut ne museoliiton lupaamat kahvit, ei ole kokemusta eikä osaamista.  Pari minuuttia pohdin näitä vakavia eteeni iskettyjä ongelmia.  Ei itku auta; lainaan kameran, etsin ideatiimin, jonka kanssa kahvitella.  Jonna nuoriso-ohjaaja, museon edelliskesän museotyöntekijä, vaikutti sopivalta ideatiimin jäseneltä.  Nuorilla on  kaikenlaista osaamista. Valtuutin Jonnan etsimään tiimiin pari nuorisojäsentä.  Tässä yhteydessä mieleeni juolahti  mäntyharjulainen elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala ja hänen kehittämänsä MyFilm -pikaelokuvamenetelmä. Kaija suostui tulemaan pullakahville ja kertomaan tiimillemme lisää MyFilm -työtavoista ja idean metsästyksestä. Mukaan kuvaussessioon tuli vielä muutama nuori Askeleen nuorisotalolta, editointitaitoa ja musiikki löytyi myös omalta kylältä. Lopputuloksena on, että taidettiin tehdä "propagandahistoriaa".

Nyt on yleisöäänestyksen vuoro.  Mukaan on heittäytynyt 44 rohkeaa museojoukkuetta.  Pikaisen selauksen perusteella Mäntyharjun filmi on koko joukon ainoa  ei-ammatillisen museon tuotos ja Savonlinnan Maakuntamuseon lisäksi ainoa museo Etelä-Savosta.  Kotikutoinen ja liikuttavahan se on. Tehty suurella sydämellä. 

Museoliitto on laittanut filmit esille Facebook -sivulleen. Jokainen kampanja on jaettu  FB-sivulle yksittäisenä postauksena: niistä voi ja pitää tykätä.  Etsi siis Mäntyharjun museoon pakotetut -filmi 44 muun teoksen joukosta ja tykkää. Eniten tykkäyksiä 30. joulukuuta mennessä kerännyt suoritus on Propagandaprojektin kunniakas voittaja. Muista myös yksittäisiä kampanjoita esittelevät postauksen voi jakaa  myös henkilökohtaisille  ja kaverienne FB-sivuille. Näin filmi löytää lisää tykkääjiä. (HUOM! Museoliitto  laskee vain kampanjaesittelyihin propagandaprojektin -sivulle kerätyt tykkäykset

Museo on tehnyt oman osansa nyt on teidän tykkääjien vuoro. 

Myös tästä linkistä voit katsoa videomme, mutta muista myös käydä tykkäämässä sitä museoliiton propaganda FB-sivuilla. Tässä siis Museoliiton äänestyslinkki vielä kerran:  https://www.facebook.com/propagandaprojekti

Anu 

Työnimellä: Rakas mökkikuntamme

Haastamme kaikki mäntyharjulaiset ja tuhannet mökkiläiset muistelutalkoisiin ja  mukaan rakentamaan Mäntyharjun kesämökkihistoriasta kertovaa kesänäyttelyä Iso-Pappilaan. Mökkinäyttely on esillä  Iso-Pappilassa Mäntyharjun museoalueella kesällä 2014  ja 2015.  

Näyttely synnytetään yhteistyössä ja yhteisöllisesti ja rakennetaan niistä aineksista, mitä mökkiläiset ja kuntalaiset mökkiläisyydestä museolle kertovat.  Näyttely tarvitsee muistoja ja muistikuvia mökkielämästä eri vuosikymmenillä.  Lähtökohta on, että  jokaisen muistot ovat yhtä tärkeitä ja oikeita.  Toiveenamme on, että mökkiläiset itse vaikuttaisivat näyttelyn sisältöön, luovuttaisivat mm. valokuviaan näyttelyn käyttöön. 

Rakas mökkikuntamme kertoo paitsi kesäasumisen historiasta Mäntyharjussa, myös mökkiläisyyteen liittyvistä tunteista,  ajatuksista ja arvoista.  Omaan mökkipaikkaan on saatettu juurtua lujasti vuosikymmenten varrella.   

Näyttelymme kysyy: miten mökkiläisyys on muuttunut vajaan 140 vuoden aikana? Löytyykö mökkiläisten ajatuksista yhteisiä tekijöitä? Entä millainen on mökkiläisyyden tulevaisuus? 

Tulevana kesänä 2014 on tarkoitus keskittyä ajanjaksoon huvilakulttuurista mökkiboomin alkuun 1960-luvulle.  Kesällä 2014 keskitytään tämän päivän mökkiläisyyteen ja loma-asumisen tulevaisuuteen. 

Vuosi 1971. Isä riippumatossa sekä  sisko ja veli.
"Muistikuvani on, että tässä vaiheessa mökki oli vielä  rakennusvaiheessa  eli isä ei joutanut  kovinkaan paljon levähtelemään riippumatossa;  vanhemmat rakensivat  innokkaasti mökkiä koko kesän.  Me lapset pyörimme jaloissa tai melskasimme järvessä.  Mökkimatka oli pitkä yli oli sata kilometriä, jonka me lapset käytimme tehokkaasti riitelemiseen takapenkillä   Luotettavana kulkupelinä  mökille oli tolloin Mosse".   

Kerro meille muistosi ja olet mukana rakentamassa kesänäyttelyä?

Mökkimuistoja ja valokuvia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen museo@mantyharju.fi tai kirjeessä 

Mäntyharjun museo, PL 76, 52700 Mäntyharju 

tai Mäntyharjun kunnan nettisivuille www.mantyharju.fi/museo rakennetun mökkimuistoja – lomakkeen kautta.  

Tällä hetkellä emme voi museon puolesta tehdä aiheeseen liittyviä haastatteluja emmekä voi ottaa vastaan pitkiä muisteluja puhelimitse. Toivomme muistojen kirjoittamista ylös  ja talkoohenkistä apua  nuoremmilta sukupolvilta kirjata  ikäkkäämpien sukulaistensa ja tuttaviensa mökkimuistoja ylös ja skannata valokuvia. Toki museolle voi lähettää myös paperivalokuvia ja käsinkirjoitettuja muisteluja. Paperivalokuvat palautetaan digitoinnin jälkeen, joten muistakaa ehdottomasti merkitä valokuvaan palautusosoite.

Jokaiseen muisteluun toivomme myös lähettäjän / muistelijan nimen ja yhteystiedot sekä mihin ajankohtaan (vuosikymmeneen) muistikuva, valokuva yms. liittyy.  Valokuvien osalta tarvitsemme myös kuvaajan sekä kuvissa olevien luvan käyttää kuvaa esim. näyttelyssä tai nettisivuilla. 

Ainutlaatuisen pitkään historiaan mahtuu käänteitä....

Mäntyharjulla on ainutlaatuisen pitkä historia kesäasunto- ja mökkikuntana. Ensimmäiset kesäasukkaat saapuivat pitäjään pian Savon radan rakentamisen jälkeen 1880-luvun loppupuolella. Monet huviloiden rakentajat liittyvät tuolloin Mäntyharjussa vaikuttaneusiin säätyläissukuihin: pitäjä oli saattanut tulla tutuksi ahkerilla sukulaisvierailuilla.

Varsinainen mökinrakentamisboomi alkoi Mäntyharjussa 1960-luvulla;  vuonna 1950 myönnettiin parisenkymmentä rakennuslupaa, kun  1966 myönnettiin jo 160 lupaa.  Tänään Mäntyharjussa on lähes 5000 loma-asuntoa.  Mökkiläisyys on leimannut Mäntyharjun kuntakuvaa myönteisellä tavalla.  Näistä syistä Mäntyharjun museo on valinnut loma-asumiskulttuurin uudeksi tallennusalueeksi. Tällä hetkellä muut seudulliset museot eivät tallenna mökkiläiskulttuuria

Tässä esimerkkejä,  mistä museo haluaa kuulla:

Kerro niistä asioista, joista sinulla on päällimmäisiä muistoja ja tietoja ja mikä koet itsellesi tärkeäksi.
Koko kysymyslistaan ei tarvitse yrittää vastata: 

Mökki 

• Millainen mökki on/ oli  
• Missä se sijaitsee/ sijaitsi
• Mökkipaikkasi historia, jos on erityinen 

Mökin rakentaminen?

•  Tontinhankinta? 
•  Miksi mökkipaikaksi valikoitui Mäntyharju? 
•  Kynttilä, kaasu vai sähkö?  Aurinko vai tuulivoimaa? 

Miten mökille kuljettiin? 

• Ennen autoistumista
• Saarimökki ja venematka

Miten mökki sisustettiin?  

• Muistoja ja mielikuvia mökin tunnelmasta -tuoksusta ja väreistä

Mitä mökillä puuhailtiin? 

• Mökkiharrasteet ja -leikit
• Saunominen
• Mökkipiha
• Juhannus ja muut kesän juhlat (mm. rapujuhlat) 
• kalastus

Mökkijärven kalansaaliit?

Mikä on/ oli hyvää mökkiruokaa? 

• Muistoja ruoanlaitosta mökillä, erityiset mökkiruuat
• Mökkiruokareseptejä? 

Mökkivaatteet on mun aatteet?  

• Mikä on oma mökkityylisi?  

Mökkityyli. Tiedänpä erään, jonka mökkityyli on säilytyt  30 vuotta samanlaisena.

Miten Mäntyharju pitäjänä näyttäytyy mökkiläiselle?

•  Olla öllötetäänkö vain tai osallistutaan aktiivisesti tapahtumiin, millaisiin tapahtumiin?  

Mökkimme talvella?

• Talviharrasteet

Rakkaalla lapsella monta nimeä: 

• Miten nimität omaa mökkipaikkaasi?  Mökki,  saunamökki, huvila, möksä, kalamaja, työleiri…

Tulevaisuuden mökki 

• Mitä ajatuksia liittyy mökkeilystä luopumiseen tai mökkeilyn tulevaisuuteen? 

ja kaikesta muustakin mökkiläisyyteen liittyvästä, jota tässä listaa tehdessämme emme ehkä tulleet edes ajatelleksi ...

Kiitos jo etukäteen!


Mäntyharjun museopalvelut -Iso-Pappilan museo

Suur-Savon Sähkö Oy tukee perinteenkeräystä