Sata vuotta eikä suotta

Loppiaisena 2013 tuli kuluneeksi 100 vuotta Mäntyharjun kunnanvaltuuston ensimmäisestä kokouksesta. Täyttä sataa vuotta juhlittiin Mäntyharjun kulttuurisalissa 30.1. 2013. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Leena Pekkanen oli laatinut juhlaan Mäntyharjun kunnanvaltuuston ensimmäisen toimintavuoden historiikin vuoden 1913 kokouspöytäkirjojen perusteella.   Tekstit ovat pitkälti suoria lainauksia, monet sanavalinnat  ovat suoraan alkuperäisistä pöytäkirjoista.

Ensimmäinen kunnanvaltuusmiesten kokous pidettiin loppiaisena 6.1.1913. Esimieheksi (nyk. puheenjohtaja) valittiin opettaja Eero August Wihersalo ja vilkkaan keskustelun ja harkinnan jälkeen päätettiin valtuuston kokoukset toistaiseksi pitää lauvantai päivinä kello 10 e.p.p. ja kokouspaikkana tulee niinikään toistaiseksi olemaan Salmelan kamari. Kun valtuuston jäsenten samoin kuin esimiehenkin toimi on palkaton, niin päätettiin ottaa valtuustolle erityinen kirjuri, minkä palkaksi päätettiin nyt kuluvan vuoden ajaksi 100 markkaa.

Ensimmäinen valtuuston kokous pidettiin Salmelan kamarissa. Kuva: Mäntyharjun museo 

Ensimmäisessä kokouksessa huomattiin yhden valtuusmiehen olevan vailla kunnallista äänioikeutta ja asetuksen mukaan siis esteellinen olemaan kunnanvaltuusmiehenä, joten kuntakokouksen esimies velvoitettiin toimittamaan siltä osin uusi valtuusmiehen vaali.

Kokouksen lopuksi todettiin, että näihin päätöksiin tyytymätön asianomainen saa niihin muutosta hakea kirjallisella valituksella läänin Kuvernööriltä 30 päivän kuluessa luettu pöytäkirjan tarkastuspäivästä, ja on valitukseen ote tästä pöytäkirjasta mukaan pantava.

Pöytäkirjan tarkastuksen jälkeen se julistettiin Mäntyharjun kirkossa 12 pvä tammikuuta 1913 kaiken kirkkoväen tiedoksi.

Kunnanvaltuusmiesten työ jatkui jo 25.1. Tuolloin tarkastettiin kunnan veroäyriluettelo vuodelle -13, jota vastaan oli tehty pöytäkirjan mukaan 29 muistutusta. Valtuusto hyväksyi sellaisenaan 8 muistutusta veroäyrien alentamiseksi, 8 sai huojennusta ja 13 muistutusta valtuusto hylkäsi.

Jo toisessa kokouksessa valtuusmiesten käsiteltäväksi tuli lainajyvästöltä pyyntö korottaa ruislainojen hehtolitrakorvausta. Kunnanvaltuusto, harkittuaan asiaa puolelta ja toiselta, päätti kuitenkin ehdotuksen tällä kertaa hyljätä. Leppäniemen ja Karankamäen piirien kansakouluille myönnettiin Aleksanterin rahaston korkovaroista urkuharmoonin ostoa varten 400 markkaa kummallekkin piirille eli yhteensä 800 markkaa ja lausuttiin toivomuksena, että urkuharmoonien tulisi olla samanlaisia kuin Aseman kansakoulussa.

Pöytäkirjan mukaan Aseman kansakoululla on hieno urkuharmooni, muut kansakoulut halusivat samanlaisen.  Kuva  Asemankylän koululaisista 1920-luvulla, opettajana Hilma Paasonen. Kuva: Mäntyharjun museo

29.3. kokous määräsi veronkantoajat, valtuutti kunnallislautakunnan valitsemaan kunnan edustajan henkikirjoitustilaisuuteen ja päätti tämän palkaksi 2 markkaa päivältä sekä tarkasti kunnan verojen lyhennysluettelon vuodelta 1911.

Kokouksessa päätettiin, että Vaivaistalon rakennustoimikunnan jäsenten tuli esittää laskut vertailun vuoksi yhtä aikaa. Tämä siksi, että eräs toimikunnan jäsen oli ehtinyt jo toimittaa laskun ja valtuusto katsoi laskun olevan liiallinen ja muutoinkin epätäydellinen.

Venäjän karttojen ja historian oppikirjojen ostamiseen kunnan kansakouluihin myönnettiin varat. Huomattakoon seuraava teksti: Venäjän maantiedon oppikirjojen ostamiseen nähden päätettiin, että niitä nyt hankitaan ainoastaan kolme kappaletta, mutta jos syksyyn mennessä ei ilmestyisi jotakin uutta maantiedon oppikirjaan, hankittaisiin sitten samanlaiset kaikkiin kansakouluihin.  Kirjaostokset valtuutettiin tekemään opettaja E.A.Vihersalo.

Ensimmäinen valtuuston puheenjohtaja Eero August Vihersalo (1868-1920) johti mm. koulutoimen  kehittämistä.
Kuva: Mäntyharjun museo

Toukokuun 24. päivänkokouksessa esitettiin ja luettiin kaikki kunnalliset tilit vuodelta 1912 ja päätettiin niistä tilintarkastajain lausunnon mukaisesti hyväksyä tai hyväksyä muistutuksin. Kansakoulut, kassa- ja pääkirja mukaan lukien tilejä oli 41 kappaletta, esimerkiksi köyhien kiertokoulunoppilaitten avustamisrahasto ja vanginkuljetus ja käräjähuonerahasto. 

Halmeniemen kansakoulun tilit hyväksyttiin muistutuksella, että vastaisuudessa on tarkemmin selvitettävä kenelle oppilaalle ja missä muodossa lahjoitusvaroja on jaettu ja ettei vastedes kunnan varoja saa käyttää joulukuusen laittamiseen. Muuten päätettiin kaikille kansakoulujen johtokunnille antaa tiedoksi, että vasta kun koulujen huoneisiin ostetaan tapetteja, ne saavat maksaa korkeintaan 50 penniä rulla.

Valtuusto päätti tilintarkastajain ehdotuksen mukaisesti, että vaivaistalolla tarvittavat ruoka-aineet samoin kuin muutkin tarveaineet hankitaan tästä lähin julkisella, sitä vasten toimitetulla huutokaupalla siltä, joka tekee kunnollisesta tavarasta halvimmat tarjoukset.

Kunnan puolesta vuotuista valtionapua 900 markkaa Leppäniemen ja Karankamäen piirien koulujen opettajain ja 50 markkaa käsityöopettajan palkkaamiseen valtuutettiin anomaan opettaja E.A.Wihersalo.  

Kesätauon jälkeen valtuuston työskentely jatkui elokuun 9. päivänä. Tuolloin esitettiin koulu ylihallitukselta tullut kirjelmä kunnallisten pikkukoulujen perustamisesta ja päätti valtuusto, kun asia katsottiin vielä siksi laajakantoiseksi ja vaikeanlaiseksi tehdä siitä tällä kertaa mitään päätöstä, koska kokoukselle ei ollut tunnettua, mihin kokemuksiin tällä alalla yleensä oli tultu, jättää asian pöydälle johonkin toiseen seuraavaan kokoukseen.

Lisäksi kunnallishallinnosta annetun asetuksen mukaan kolmas osa valtuuston jäsenistä tuli vuoden lopussa erovuoroon. Erovuoroiset valittiin vetämällä arpaa ja kuntakokouksen tehtäväksi tuli valita uudet valtuuston jäsenet.

Sen johdosta, että joillakin valtuuston jäsenillä on havaittu olevan tapana jäädä, laillista estettä puolestaan ilmoittamatta, liian usein pois kokouksista, päätti valtuusto tästedes julkaista poissaolevien nimet pöytäkirjassa. Elokuun kokouksesta oli poissa 4 jäsentä, joiden nimet löytyvät siis pöytäkirjasta.

Lokakuun 11. päivän kokous alkoi kansakoulujen johtokuntien jäsenten valinnalla.

Mäntyharju-Pertunmaan alueella toimi tuolloin 15 kansakoulua.

Kun neiti Emma Antell oli aikoinaan tehnyt suurenmoisen lahjoituksen kunnalle, päätti valtuusto kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena hankkia hänen haudalleen korkeintaan 200 mk maksavan muistokiven.

  

Keski-Savon (Otavan) kansanopiston johtokunnalta oli saapunut pyyntökirjelmä kansanopiston tulo- ja menoarvion aukon täyttämiseksi 200 markkaa, joka myönnettiin.

Marraskuussa 1.11.hyväksyttiin kunnallislautakunnan tekemä tulo- ja menoarvioehdotus vuodelle 1914 paitsi mitä tuli kansakoulujen johtokuntien laatimiin menoarvioehdotuksiin, joihin tehtiin yhtäläisyyden saavuttamiseksi erinäisiä muutoksia. Kansakoulujen johtokunnille päätettiin yksimielisesti huomauttaa, että näin muutettuja menoeriä on ehdottomasti noudatettava uhalla, ettei niistä yli meneviä maksueriä tulla vastaisuudessa hyväksymään ilman kunnanvaltuuston suostumusta.

Varpasen koulu 1920-luvulla. Menokuria valtuuston päytäkirjojen mukaan  pidettiin yllä jo sata vuotta sitten.
  Kuva: Mäntyharjun museo

Kunnan kätilö-rokottajaksi valittiin neiti Lahja Aliina Sauvala, Helsingistä ja hänen kieltäytymisensä varalle rouva Maria Pesonen Kuopiosta.

Kokouksesta oli poissa 8 valtuutettua.

Joulukuu 13.12  

Kunnan hoidossa olevista varoista myönnettiin köyhien kansakoululasten ravitsemusavustukseksi yhteensä 1 130 markkaa. Kunnallislautakunnalle myönnettiin tilivapaus vuoden 1911 loppuun asti.

Esitettiin ja luettiin Mäntyharjun maamiesseuralta ja Mäntyharjun Kaakkoiselta maamiesseuralta saapunut kirjelmä, jossa pyydetään avustusta neuvojan palkkaamiseksi 225 markkaa. Asiasta keskusteltua päätti valtuusto äänten enemmistöllä anomuksen tällä kertaa hyljätä.

Ylimääräiset viinaverorahat, joita oli kunnalle saapunut vähän yli 10 000 markkaa, päätettiin jakaa siten, että sairashuonerahastolle annetaan 6 000 markkaa ja Kirkonkylän kansakoulun rakennuskustannuksiin käytetään 2 343 markkaa ja Halmeniemen kansakoulun vuoritukseen 1 500 markkaa. Loppusumma päätetään vastaisuudessa jaettavaksi.

Näin siis päätettiin sata vuotta sitten.

Nykytermein ensimmäisen vuoden pöytäkirjat vilisevät tuttuja asioita: tulo- ja menoarvio, tilinpäätös, lisämääräraha-anomus, valtionosuus,  valitusosoitus, pöydällepano ja kilpailutus

Teksti: Leena Pekkanen