Kesäasumisen uudet tuulet 1930-luvulla

Vuosisadan alun huvilakulttuurikauden jälkeen uudentyyppiset edulliset vapaa-ajan asunnot tulivat yhä suosituimmiksi 1930-luvulta lähtien. Kesäasuntojen pienempi koko ja halvemmat rakennusaineet myös mahdollistivat yhä useamman mökkihaaveet. Uudet vaatimattomat kesäasunnot heijastivat uusia moderneiksi koettuja ihanteita.

Sotien välisen ajan yhteiskunnalliset muutokset, kuten modernisaatio ja demokratisoituminen, muuttivat myös huvilaelämää. Kesäpaikkojen arkkitehtuuri pelkistyi ja ulkoisten puitteiden sijaan kesäelämässä korostuivat keskiluokkaiset perhearvot ja ulkoilu. Mökillä aikaa viettävä sukupiiri hajaantui omille mökeilleen viettämään yksinkertaisempaa lomaa oman perheen kesken.

Stockmann esitteli vuoden 1936 kuvastossaan erilaisia lomarakennuksia ja mökkejä. Mukana oli sekä perinteisiä malleja että modernimpia kesäasuntoja. Kuva: Rakennusperintö.fi.

Kesäasunnoilla viivyttiin aikaisempaa lyhyempiä aikoja esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin. Muutos näkyi myös nimityksissä: uusia kesäasuntoja kutsuttiin viikonloppu-, lauantai-, kesä ja urheilumajoiksi. Uusi kulttuuri näkyi myös itse mökeissä. Pienemmissä mökeissä ei välttämättä ollut muurattua tulisijaa ja ne voitiin pystyttää betonipaalujen varaan. Rakennusten muoto pelkistyi mm. uusien rakennusaineiden, kuten rakennuslevyjen käyttöönoton myötä. Uusi ulkonäkö oli peräisin myös yleistyvistä arkkitehtuurikilpailuista, joista varhaisimmat pidettiin 20-luvun lopulla. Kilpailuihin osallistuivat monet uuden polven arkkitehdit, kuten Alvar Aalto, Hilding Ekelund ja Erik Bryggman. Nuoret arkkitehdit toivat huviloiden suunnitteluun mukaan uudenlaisen ajattelun rakennuksen suhteesta maastoon ja luontoon. Pienemmissä huvilamalleissa saattoi olla vain yksi huone, jossa oli pieni oleskelutila, keittiönurkkaus ja verhoilla eroteltu makuusoppi. Uusille kesäasunnoille ei enää haluttu palvelusväkeä, eivätkä he olisi sinne mahtuneetkaan. Kahdenkymmenenviiden neliömetrin alaan saattoi mainiosti sijoittaa kaiken mitä 4-5 hengen perhe tarvitsi muutamaksi päiväksi.

Tyryn huvila Mäntyharjussa rakennettiin juuri ennen Jatkosotaa. Kuva: Mäntyharjun museo.

Uusi arkkitehtuuri ei aina miellyttänyt kaikkien silmää. Mäntyharjuun rakennettiin ennen sotia vain harvoja uuden tyylisiä huviloita. Tyryn funkkishuvilan noustua harjakorkeuteen paikallisten kerrotaankin jupisseen itsekseen: "Mokoman kanakopin se insenyöri rakennutti sinne Juolan rantaan." Tyryn tapaisia pieniä huviloita alkoi nousta Mäntyharjun kangasmaisemiin yhä enenevässä määrin sotien jälkeen. Todellinen kesäasumisen räjähdysmäinen kasvu koettiin 60-luvun lopussa ja 70-luvun alussa.