Hassun Pekon tarina nukketeatterina

Eilen työhuoneeseeni ilmestyi viehättävä nukketeatterimatkalaukku. Matkalaukku sisältää mäntyharjulaisen kansanpelimanni Hassun Pekon tarinan. Laukku on toteutettu Lastenkulttuurikeskus Verson ja Mäntyharjun kulttuuripalvelun ja museon yhteistyönä. Viehkot hahmot on toteuttanut Mari Kervinen. Matkalaukku on matkalla Mäntyharjun kirjastoon lainattavaksi.

Nukketeatterimatkalaukun tehtävä on kertoa ehkä kuuluisamman mäntyharjulaisen persoonallisuuden Hassun Pekon tarina kerjäläispojasta tuottelijaaksi kansanmuusikoksi.

Mari Kervisen piirtämä luonnos Hassun Pekosta

Kuka oli Hassun Pekko?

Pekka Komppa alias Hassun Pekko (1852-1922) tuli tunnetuksi kansanpelimannina. Hänellä oli ilmiömäinen kyky riimitellä sanoja ja muistaa säveliä. Pelimanniuralla Hassun Pekko pääsi onnekkaasti alkuun kirkkoherra Pfalerin ohjaamana nälkävuosien jälkimainingeissa. Kirkkoherra oli tarkastamassa kerjäjäläisten joukkoa  ja kiinnitti huomionsa nälkiintyneeseen  piikopaitaiseen poikaressuun, joka soitteli rovastin ällistykseksi lasinpalasilla kansanlaulun sävelmää.  Rovasti oli vaikuttunut ja hankki Pekolle viulun ja pestasi soitonopettajaksi tilallisen Antti Kyanderin. Kerjäläispojasta tuli kiertävä pelimanni.

Hassun Pekko tuli tunnetuksi soittotaitonsa ohessa terävästä kielestään. Kerrotaan, että Pekko ilmestyi taloihin lypsyaikaan, koska toivoi saavan lypsylämmintä maitoa. Jos talon emäntä oli saita ja maitoa ei herunut  kuultiin se kyllä  seuraavana sunnuntaina kirkonmäellä runon tai laulun muodossa. Pekkaa kohdeltiin hyvin sekä soittotaitonsa että terävän huomiokykynsä ansiosta.

Mäntyharjussa tuohon aikaan vaikutti kanttori Johan Jakob Sivori, jolla oli poika Emil Sivori. Vaikka lukkarinpojan ja keräjäläispelimannin taustat olivat erilaiset nuoret ystävystyivät. Sivori kuunteli ja tallensi Hassun Pekon soittoa.

Kerrotaan, että ikäihmisenä  Pekko joutui vanhaikotiin otettiin ja häneltä otettiin viulu pois, koska soiton katsottiin olevan häiriöksi muille.  Pekko  soitti edelleen viuluaan   unissaan kaiken yötä. Soitto oli hänellä verissä. 

Teatterilaukua voi lainata kirjastosta esim.  kouluille kokonaisopetuksen osaksi ja päiväkotiryhmiin ja kerhoihin Teatterilaukun käytössä aikuisen läsnäolo on tarpeellinen sillä teatterinuket eivät ole vain leluja vaan ilmaisun apuvälineitä, tunteiden välittäjiä ja tarinan kertoja.

Nukketeatterimatkalaukusta löytyy itsenoikeutetusti Hassun pekko viuluineen, Emäntä, Emil Sivori, Rovasti Pfaler, tilallinen soitonopettaja Antti Kyander, lehmä ja kissa sekä pieni Hassun Pekon sävelmä kappale Häitä ja läksiäisiä, jonka laukkuun ovat soittaneet Sari ja Antti Saarinen. 

Kulttuurisihteeri Anu Yli-Pyky