Värejä! Kummituksia?

Kuvataiteilijat valloittivat Iso-Pappilan jälleen viikoksi, kun  Suomen Kuvataideakatemian perinteinen pigmenttileiri alkoi. Suosittu leiri on toteutettu noin kaksikymmentä vuotta peräkkäin. Leirille on vuosittain  ollut enemmän tulijoita kun on paikkoja. Tällä kertaa kaukaisin leiriläinen tuli  Taiwanista vain tätä viikon mittaista kurssia varten. Iso-Pappilan leiristä oli tieto opiskelijalle Taiwaniin kantautunut edellisvuoden Suomen vaihto-opiskeluvuoden kautta.

Kaksisataavuotias Iso-Pappilan rakennus, lähes yhtä vanha pihapiiri ja luonto ympärillä ihastutti kurssilaisia ja sai myös kuuntelemaan ja katselemaan tarkemmin. Kummitteleeko täällä? Illan pimeys ja hiljaisuus  sai ainakin erää leiriläisen mielikuvituksen heräämään ja kehittelemää Iso-Pappilaan myös kummituksen.  Kauempaa tullut  leiriläinen  taiwanilainen vaihto-opiskelija kuvasi Iso-Pappilan ympäristön olevan kuin suoraa satukirjasta.  

Taiwanilaisen opiskelijan kamera oli ahkerassa käytössä,  kun tutustuimme Iso-Pappilan museokokoelmiin. 

Suuri Iso-Pappilan veranta on mainio värinkeittopaikka. Katosta tarvittiinkin, koska tämän vuoden leiriviikkoa oli hyvin sateinen.

Sävyt löytyvät Iso-Pappilan ympäristöstä kasveista ja hiekkakuopilta. Väriaineita eli pigmenttejä valmistetaan  tuhansia vuosia vanhoilla menetelmillä.

                                                                                                                                  

Tervetuloa jälleen ensi syksynä!  

Ja ei Iso-Pappilassa oikeasti kummittele, mutta museotonttu toki saattaa tehdä yöllisiä tarkastuskierroksia.