Vielä ehtii - Miekankosken uittomuseo avoinna elokuun loppuun

Iso-Pappilan museo meni kiinni jo pari viikkoa sitten, mutta toinen Mäntyharjun kunnan museoyksiköistä Miekankosken uittomuseo on avoinna vielä viikon eli sunnuntaihin 31.8. saakka päivittäin kello 10-20. Miekankosken kahvilassa voi museokäynnin lomassa juoda kupposen kahvia vaikka marjapiirakan tai karjalanpiirakan kera. 

Miekankosken uittomuseo perustettiin vuonna 1990 entiseen uittotukikohtaan Miekan saarelle jossa uiton aikaiset rakennukset olivat vielä jäljellä. Museo oli perustamisvaiheessa yksityinen museo, jonka taustavoimina oli paikallisia uittoperinteen vaalijoita. Aktiivisimmat toimijat Kauko Keränen ja Kaarlo Salmenkivi olivat molemmat aiemmin työskennelleet uittotyön parissa. Salmenkivi on myös asunut koko ikänsä Miekankosken läheisyydessä. 

Uittomuseon esineistöstä osa tuli lahjoituksina yksityisiltä, osa lainoina Mäntyharjun museolta. Mäntyharjun museosta esineistöä on säilyneiden dokumenttien mukaan lainattiin uittomuseolle vuosina 1990, 1991 ja 1992. Näyttely on siis rakentunut vähitellen. Uittomuseossa on ollut esillä myös Kauko Keräsen keräämiä valokuvia, joista suuri osa on julkaistu myös hänen teoksessaan Uittomuistoja Mäntyharjun reitiltä (1999). Museonäyttely uudistettiin kesällä 2007.

Vuonna 1997 alkuperäinen kahvilayrittäjä lopetti toimintansa. Samalla koko Miekankosken esinekokoelmat lahjoitettiin kunnalle. Tällä hetkellä kahvilatoimintaa pyörittää jo kolmas kahvilayrittäjä, Juhla- ja eräruokapalvelu Tapio Sinkko. Kahvilayrittäjä on vastuussa museon avoinnapidosta, museoympäristön siisteydestä ja hoidosta, mutta kokoelmat omistaa Mäntyharjun kunnan museo.

Ponttuulla: Kauko Keräsen kokoelma, Mäntyharjun museon arkisto

Miekankosken uittohistoriaa lyhyesti

Miekan saarta erottivat mantereesta alun perin salmet. Alempana vesistössä sijaitsevan Voikosken syventäminen 1800-luvulla laski vedenpintaa niin, että Miekan salmista tuli koskia. Pohjoinen Miekankoski kuitenkin ruopattiin irtouiton tarpeisiin. Kaupallista uittoa Miekankosken kautta harjoitettiin ainakin 1800-luvun lopulta lähtien. 

Uittoväylän kymmenen suurinta käyttäjää perusti vuonna 1891 Mäntyharjun väliaikaisen uittoyhdistyksen. Samana vuonna Miekansaareen rakennettiin rata, jonka avulla tukkilauttojen hinaamisessa käytettyjä varppausaluksia saatiin siirrettyä saaren yli vesistöstä toiseen. Kun Saimaalta rakennettiin oikoreitti Mäntyharjun vesistöön vuonna 1910, tuli Miekankoskesta kahden tärkeän uittoväylän risteyskohta. Samalla Mäntyharjun väylän uittotukikohta siirrettiin Miekansaareen, jonne rakennettiin uittotupa, paja ja varasto. Nykyiset rakennukset ovat peräisin 1940-luvulta. 

Mäntyharjun reitillä siirryttiin nippu-uittoon viimeisten joukossa vuonna 1963. Nipuissa uittaminen tehosti ja nopeutti uittoa. Sen onnistuminen vaati kuitenkin muutostöitä. Miekassa uitto siirtyi eteläiseen koskeen, joka muokattiin nippu-uiton tarpeiden mukaiseksi. Uitto Miekankoskessa päättyi kokonaan vuonna 1975.