Iso-Pappilan tämän kesän näyttelyn yksi teema on kirkkomatkat ja –tavat Mäntyharjussa. Kirkko oli entisaikana merkittävä tiedonjakaja. Sananjulistuksen lisäksi kirkon kuulutuksissa ilmoitettiin uusista määräyksistä, asetuksista ja veron keräyksestä. Kirkossa kerrottiin myös kuolleista, syntyneistä ja avioliittoon astuneista, varastetusta tavarasta, huutokaupoista, silta- ja tietöistä, pappilan päivätöistä ja muista erilaisista tapahtumista. Tiedonkulun kannalta oli tärkeää, että kylästä aina muutama kyläläinen lähti sunnuntaina kirkkoon. Tärkeää oli tavata myös oman kylän ulkopuolisia ihmisiä. Myös puolisoa katsasteltiin kirkonmäeltä.
Vaikeakulkuisten taipaleiden takana asuneet ihmiset tekivät kirkkomatkoja erityisesti kirkkoveneillä, joita on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1600-luvulta lähtien. Suurimmat mäntyharjulaiset kirkkoveneet ovat olleet yhteisomistuksessa. Talot muodostivat yhtymän eli venekunnan. Tilaton väestö ei juuri hakeutunut venekuntien jäseneksi, koska se vaihtoi usein asuinpaikkaa työnsaantimahdollisuuksien mukaan. Sen sijaan suuremmat talot saattoivat ylläpitää venettä myös alustalaisten tarvetta silmällä pitäen. Tällaisia suurikokoisia veneitä oli mm. Toivolan kylässä Häkkälässä, Hämäläisen hovissa ja Lahnaniemellä Heikkilässä.
 |
| Mäntyharjun 400- vuotisjuhlien perinnejumalanpalvelukseen tultiin kirkkoveneillä. |
Kirkkomatkalle lähtijöistä etuoikeutettuja olivat tietenkin veneen osakkaat, ja riuskojen miesten mukanaolo oli suotavaa, jotta kylän kunnia soutukilvassa oli turvattu. Kilpailuja järjestettiin kotimatkalla ja erityisen innokkaita kilpailijoita olivat Pertunmaan kyläläiset, jopa siinä määrin, että Ahvenniemessä jäivät naiset ja lapset rannalle. Soutamisen lisäksi matkalaiset viihdyttivät itseään virsiä veisaten. Kirkkomatkalle pakattiin mukaan runsaat eväät, sillä pitkän matkan lisäksi oli kyettävä esittelemään muille oman kylän vaurautta. Toisessa vakassa tai nyytissä olivat virsikirja ja kirkkovaatteet. Jos tultiin veneellä, kirkkovaatteet puettiin päälle vasta kirkkorannassa, sillä soudettaessa vaatteet olisivat kuluneet.
Kirkkoveneet alkoivat jäädä pois käytöstä pian 1900-luvulle tultaessa. Venematkalle lähtijöistä alkoi olla puutetta, eikä uusia kirkkoveneitä ei enää rakennettu vuosisadan vaihteen jälkeen. Kirkkoveneellä tehty yhteisöllinen matka nähtiin vuosisadan alussa vanhanaikaisena. Paljon hienompaa oli taittaa taivalta hevoskärryillä kukin perhe omalla kyydillään.
Mäntyharjulainen Kerttu Mörsky muistelee kirkkomatkoja seuraavasti:
”Myöhemmin 40-luvulla kuljettiin isän kanssa kirkkoon hevosella, joka veti heinäkärryjä. Seuraavassa vaiheessa mentiin Väinö Tuukkasen avolavakuorma-autolla. Siellä se häkäponttö vaan tuprusi ja katku oli kamala. Päät noessa varmaan mäntiin kirkkoon, mutta mäntiin vaan. Myöhemmin Pylkkäsen Taunon auto kulki bensiinillä ja siinä oli jo kunnon penkit.”
Tiistaina 6.8 klo 16.00 alkaen Iso-Pappilan museolla järjestetään museoilta. Klo 16 alkaen muistellaan kirkkomatkoja Mäntyharjussa Erkki Karjalaisen johdolla. Paikalla on muutamia mäntyharjulaisia, jotka ovat tehneet kirkkomatkoja mm. veneellä, apostolinkyydillä ja hevosella. Mukana muistelemassa ovat mm. Kerttu Mörsky, Aarre Lyytikäinen, Matti Holmström, Reino Honkanen. Kello 17 on mahdollisuus osallistua museon opastuskierrokseen ja klo 18.00 alkaa museolla Duo Braccion konsertti illan iloksi. Iltakahvit tarjotaan klo 16.00 jälkeen saapuneille. Pääsylippu 2,5 e/ henkilö, alle 18-vuotiaat maksutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti