Kylässä naapurissa: Pertunmaan Vanha Rantala

Tänään vierailin Vanha-Rantalan talomuseolla Mäntyharjun naapurikunnassa Pertunmaalla.  Lähelle on joskus pitkä matka, sillä kutsu käymään on ollut voimassa jo useamman  kesän.  Pyrähdimme museolle kesken käsityökeskiviikkoa; hikisen helteisestä kesäpäivästä huolimatta neulepuikot kilisivät talon kuistilla,  niinkuin ovat kilisseet kesän jokaisena keskiviikkona satoi tai paistoi.

Vanha Rantalan päärakennus

Museonhoitaja Laura Laitinen piti meille perusteellisen museoesittelyn ja uteliaana kurkimme kaikkialle, minne vaan Laura meidään katsomaan päästi.  Kotoista Iso-Pappilan museota ja Vanha-Rantalaa näyttää yhdistävän ainakin yksi asia, lepakot viihtyvät molemmissa taloissa. Kapusimme piha-aittaan,  missä talon lepakot vetelivät päivätirsoja.

Jokainen piha-aitan pylväs on yksilöllinen

Vanha-Rantala päärakennuksen tupa on rakennettu 1700- luvulla.  Tupa on sisustettu monelle paikallimuseolle tuttuun talonpoikaiseen tapaan. Esillä on maalaistalon arkeen liittyviä esineitä: uuni ja ruoanlaittovälineitä, kehto sekä kangaspuut. Talon uudempi 1800-luvulla rakennettu pääty sitä vastoin henkii melkein kartanomaista tunnelmaa.  Salin sekä kamareiden sisustukset ovat talon omaa tuotantoa. Talon väkeä, etenkin naisia, on pidetty erittäin taitavina käsityöntekijöinä.

Paikalliset kädentaitajat ovat valmistaneet  talon kamareihin uudet verhot talon alkuperäisten mallien mukaan. 

Kamareissa on esillä on 1900- luvun alkuvuosikymmeninä tehtyjä tekstiilejä; ryijy, verhot, koristetyynyjä, seinävaatteita jne. Salin lattialla on hevosenkarvasta kudotut karvalankamatot. Huonekalut – ruokailu- ja oleskeluryhmät, sängyt sekä piirongit kertovat taas talon miesväen kädentaidoista.

Vanha Rantalan emännän hääpuku oli esillä

Museoalueeseen kuuluu  päärakennuksen lisäksi pihapiirin sauna ja aitat. Kaikki rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Vanha-Rantalan vaiheet ovat olleet värikkäät. Tila on kuulunut samalle Paloniemen suvulle kolmesataa vuotta,  vuodesta 1665 vuoteen 1964 saakka. Talon viimeinen vakituinen asukas, Maria Puukko, muutti talosta vuonna 1958. Sen jälkeen talossa on toiminut mm. alakansakoulu ja kiertävä naisteollisuuskoulu. Talo muutettiin museoksi vuonna 1968. Aluksi toiminnasta vastasi Pertun Säätiö, jolta Museo siirtyi Pertunmaan kunnan omistukseen ja hoitoon vuonna 1988.

Laura näytti, miten vinttikaivo toimii.

Vanha-Rantalan talomuseo on Pertumaan ykkösmatkailukohde,  viehättävä paikka ja suosittelen ehdottomasti poikkeamista. Vanha-Rantala on mäntyharjulaisille ehdoton lähimatkailukohde.  Talo on tänä kesänä (kesä 2013)  avoinna vielä sunnuntaina 11.8.  Kyllähän taloon pääsee tutustumaan myös tilauksesta. Mutta jos ei tänä kesänä,  niin ensikesänä sitten....

Vanha-Rantalan museolta Iso-Pappilan museo sai lahjoituksena Pertunmaan kunnan veteraanimatrikkelin. Kirja löytyy jatkossa löytyy selailukappaleena Iso-Pappilan museolta. 

Anu Yli-Pyky