Museonäyttelyiden purku Iso-Pappilassa

Tähän kirjoitukseen tekisi mieli liittää alaotsikko "Oodi happovapaalle paperille". Tätä museotoiminnan kannalta elintärkeää silkkipaperin vahvuista paperia kuluu metritolkulla museoesineitä siirrettäessä ja pakattaessa.

Museotoiminta vaatii enemmän ja vähemmän erilaisia taitoja.
Tässä Jouni ottaa alas suurta kuvakangasta.

Hauraita museoesineitä käsitellään valkoisin
hansikkain. Anne purkamassa rahanäyttelyä.

Kesän päätteeksi kaikki päärakennuksen vaihtuvat näyttelyt on kerättävä pois rakennuksen muun käytön
tieltä. Pienten koululaisten on päästävä käsityötunneille, kuvataideyhdistyksen järjestämään vuosinäyttelyään ja kansalaisopiston harrastamaan kädentaitoja. Sulassa sovussa ja kukin toisen tavaroita ja tilaa kunnioittaen Iso-Pappila säilyy ympärivuotisessa käytössä ja osana kuntalaisten elämää.

Näyttely, esineiden ja tekstien sijoittelu, valokuvataan museon toiminnan dokumentoimiseksi.

Näyttelyn purku aloitetaan valokuvaamalla näyttely ja siihen kesän aikana mahdollisesti ilmestyneet uudet osat. Tänä vuonna dokumentoimme erityisesti "lasten huoneen" yhteisöllistä taideteosta. Näyttelytekstit ja taulut pakataan happovapaaseen paperiin värien säilyttämiseksi ja suojataan kuplamuovilla kolhuilta. Museoesineet tarkastetaan mahdollisten vaurioiden varalta, kääritään (jälleen kerran) happovapaaseen paperiin, esinenumero merkitään päälle lyijykynällä ja esine viedään lämpimään talvisäilytyspaikkaan odottamaan seuraavaa käyttöä. Vitriinit kannetaan piiloon varastoon. Näyttelyrekvisiitta kerätään kasaan ja arkistoidaan. Lopuksi tilat vielä tarkistetaan, poistetaan seiniin isketyt naulat ja lakaistaan lattiat.

Lasten piirroksillaan täyttämä yhteinen taideteos Kirkonkylästä dokumentoitiin valokuvilla.

Tänä vuonna reippaita käsiä oli kaksinverroin viime vuoteen verrattuna ja ehdimme pitää ruoka- ja kahvitaon. Haikein mielin mutustelimme rinkeleitä ja katselimme tyhjentyviä huoneita. Onneksi kesän muistot, ja toivottavasti myös esitelty osa Mäntyharjun historiaa, säilyvät mielessä vielä pitkään.

Jonna pakkaa rukouspenkkiä säilytystä varten.

Vaikka paljon jo ehdittiin pakata on ensi viikolla edessä vielä päärakennusten ulkopuolisten näyttelyiden asettaminen talviteloille lauantaisen Valoa yössä -tapahtuman jälkeen.


Kiitokset vielä kerran työntekijöille ja kävijöille onnistuneesta näyttelykesästä!


Toivottaa haikein mielin Anne, jonka työpassi kokoelmaprojektin parissa jatkuu vielä kuun loppuun.